Ilosia yllätyksiä, osa 1: Kookosta Urtekramilta

kirjoittanut Pocahontas

Tämänkertainen maahantuojan tarjoama kokeiluni on ollut sikäli mielenkiintoinen, että olen suhtautunut nihkeähkösti niin kookokseen (nimenomaan kosmeettisten tuotteiden tuoksuna) kuin Urtekramiinkin. Mutta koska me röllit olemme rohkeaa väkeä, päätin tarttua härkää sarvista tai tässä tapauksessa tarkkaan ottaen Urtekramia kookossarjan puteleista. Lopputulema oli yllättävän myönteinen, mikä näin alkajaisiksi heti kerrottakoon kiireisimpien ajan säästämiseksi.

Kokeiluni sai alkusysäyksen Mulanin lahjoittamasta näytepakkausröykkiöstä, jonka joukossa oli Urtekramin kookossarjan vartalovoide ja shampoo (ellen ihan väärin muista). Olin vähän että Urtekramia-enpä-tiedä ja kookosta-hyhhyh-uskallanko-edes avata. Olin epäluuloinen ja vastahankainen. Suoraan sanoen nihkeä kuin huonosti kasteltu säämiskäliina likaista ikkunaruutua vasten.

Minulla ei varsinaisesti ole mitään raskauttavaa todistusaineistoa Urtekramia vastaan, ellei elämyshakuisuuttani lasketa tuotteiden viaksi. Minusta Urtekramin tuotteet vain ovat olleet jotenkin tylsiä ja mitäänsanomattomia pakkauksia myöten - tilanne vähän niin kuin niissä tarinoissa, joissa tytölle ei kunnollinen ja kiva naapurin poika ole kelvannut, vaan on täytynyt väen vängällä lyöttäytyä kaupungin hurjaluontoisimman komistuksen matkaan ja sitä myöten perikatoon. Jotain sellaista. 

Mainitsin Mulanille, että tätä sarjaa tekisi mieleni kokeilla ihan kunnolla, eikä aikaakaan, kun aikaansaapa (=hyvin kasvatettu) jälkeläiseni oli järjestänyt kokeiltavakseni melko kattavan setin tuotteita: 

 

Arkista, edullista ja käyttökelpoista

Voi olla, että vähäiset odotukset - jotka nekin kielteisiä - saattavat antaa tämän kyseisen sarjan tuotteille jollakin paradoksaalisella tavalla jopa ansiotonta arvonnousua. Mene ja tiedä. Joka tapauksessaa tulin iloisesti yllätetyksi: kookoksen tuoksu tuotteissa on hyvin mieto, ja ne ovat käyttömukavuudeltaan ja "toimivuudeltaan" monen kalliimman sarjan vertaisia. Urtekramin ehdoton valtti tarkan/köyhän/pihin tytön valintatilanteessa on sarjan edullisuus. 

Makuasiat ovat  kuitenkin makuasioita ja tässä kohtaa myös hajuasioita: olisi kiinnostavaa saada vaikkapa Bellen näkemys (hmm...vai pitäisikö sanoa haistimus?) tähän asiaan, hänen hajuaistinsa kun on huomattavasti omaani herkempi. Kieltäydyn ottamasta vastaan mitään ikääntymiseen liittyviä teorioita - riittää, kun näkö ja kuulo ovat alkaneet minut epälojaalisti pettää (oli joku kolmaskin, en nyt vain muista, mikä...).

Kaiken kaikkiaan tämän iloisesti yllättäneen kokeilun loppukaneetiksi sopii toteamus hinta-laatu-suhteesta: se on kuluttajaystävällisesti kohdallaan.