torstai 29. lokakuuta 2015

Lohtumeikki

Kirjoittanut Belle.


Eilen oli alakuloinen päivä. Ei mistään erityisestä syystä, tai sitten hyvinkin erityisestä, eli ihan vaan siitä, että taidan olla vähän kipeänä. Energiat ovat olleet niin vähissä, että helposti tulee paitsi fyysisesti, myös henkisesti väsynyt olo. Lohdullista on, että tiedän sen menevän itsestään ohi.

Minulla ei suinkaan joka päivä ole sellainen olo, että haluaisin meikata. Eilen meikkasin lähinnä siksi, että tarvitsin jotain tekemistä, joka ei vaadi kauheasti voimavaroja, mutta joka saa minut keskittymään hetkeksi. Itse asiassa meikkasin kaksi kertaa. Ensin väritin luomet syyssävyisiksi ja vetäisin huulille voimakkaan pinkin punan. Koitin kuvata lopputuloksen, mutta en ilmeisesti oikein osannut. Puhelimeen tallentui valju väritys. Tosielämässä meikki oli minulle (juuri nyt) aivan liikaa.


Jonkin aikaa lainahöyhenissä koreiltuani, (siltä se tuntui), pesin meikit pois, kuorin kasvot ja levitin naamion. (Onkohan naamio jo vanhentunut? Se haisi kummalta. Nenään tuli melkein samanlainen pistävä haju kuin hiuksia värjätessä - tosin paljon lievempi.)

Toisella kierroksella, ollessani jo kohta poistumassa kotoa, tein turvameikin. Lohtumeikin. Jotain vähän enemmän kuin perusmeikkini, mutta helppoa, neutraalia... turvallista.

Yleensä perusmeikkini koostuu kolmesta tuotteesta: meikkipohjasta, poskipunasta ja ripsiväristä. Joskus pelkästään kahdesta ensimmäisestä. Meikkivoide vaihtelee, mutta löydettyäni Kjaer Weisin Like Porcelainin, käännyn aina sen puoleen kaivatessani takuuvarmaa lopputulosta. 

Lempiposkipunia on kaksi. (Oikeastan useampiakin, mutta nämä ovat ne ehdottomat suosikit.) Toisinaan poskille päätyy kaunis ja huomaamaton Kjaer Weisin Embrace, mutta vähintään yhtä usein käytän Zuiin Mangoa. Eilen Mango tuntui siltä turvallisemmalta. Vaikka periaatteessa pidän vähän kylmemmistäkin poskipunista, Mango on vain jotenkin niin täydellinen, vaatimaton mutta kaunis. Ja eilen sain turvaa siitä vanhasta latteudesta: "vaatimattomuus kaunistaa".


Ripsareista kirjoittelin aiemmin vähän tarkemmin. En silloin esitellyt Kjaer Weisiani sen kummemmin, vaikka viittasin siihen usein. Eilen laventelin tuoksuinen mascara ylellisestä rasiasta tuntui kaikista lohdullisimmalta. 

Näiden kolmen lisäksi heilui tällä kertaa myös peitepuikko, harvemmin kun vaivaudun. Luomiin levitin vain ja ainoastaan Zuiin Fresh-luomiväripaletin sävyä Chestnut, (paletin vasen yläkulma), joka on niin helppo, turvallinen ja takuuvarma kuin vain luomiväri voi olla. Viime vuosina olen jostain omaksunut käsityksen, että vain yhden luomivärisävyn käyttäminen silmämeikissä on lähestulkoon rikos, mutta Chestnut muodostaa kyllä poikkeuksen. Se pärjää ehdottomasti yksinkin, korostaa katsetta ja kiinnittää huomion sinne minne se kuuluu kiinnittää - ei silmämeikkiin, vaan silmiin. 

Huulimeikki, se minun koetinkiveni, on nykyään helppo. Zaon huulipunalla saan aikaan kauniit huulet ilman turhaa räväkkyyttä. Tämä on ainoa oikea huulipuna sellaisina päivinä, joina haluan olla kaunis kiinnittämättä kuitenkaan juuri huomiota. Turvallinen lohtupuna, toden totta. 

Jollain tavalla tähän meikkiin oli helppo kätkeytyä. Halusin olla huoliteltu, siitä sain hieman lohtua, mutta en halunnut olla kovin näyttävä, sillä tarvitsin turvaa.

Sanomattakin selvää, että lopuksi kääriydyin paksuun ja pehmeään villatakkiin. Vasta sitten astuin ovesta ulos.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Kasvokkain-podcast, jakso 2: Puheliaat introvertit ja hankalat hiukset


Tämänkertaisessa podcastissamme keskustelemme introverttiydestä. Ollaan itse asiassa mietitty tätä aihetta podcast-mielessä jo aiemmin, mutta lisäkimmoketta saatiin, kun sattumalta Miss Piggy's Pearl s-blogissa oli tosi hyvä juttu juuri samasta aiheesta. Jännä miten monelle voi tulla yllätyksenä, että ollaankin itse asiassa vähän introvertimpia kuin mitä ollaan kuviteltu.

Juttelemme introverttiydestä aika pitkälti tämän testin pohjalta. Testi on periaatteessa ihan mielenkiintoinen tehdä, mutta muutama kohta siinä on vähän hämmentänyt, mietittiin, että kuinka paljon joissakin jutuissa on kyse introverttiydestä ja ekstroverttiydestä ja kuinka paljon vaikka opituista taidoista.



Jaoimme jälleen podcastin kahteen erilliseen osaan, että kuuntelimista voi halutessaan jaksottaa. Introverttiydestä keskustelun jälkeen siirrymme höpöttämään vähän kevytmielisemmistä aiheista, tällä kertaa aloimme valit jutella hiuksista ja niiden laitosta luonnonkosmetiikan avulla. 

Minulla on ollut aina vähän vaikeuksia saada aikaiseksi kestäviä kampauksia yhtään millään aineella, Mulanilla ongelmana taas on hiusten takkuuntuminen pyörteiden takia. Podcastissa vinkataan myös erittäin hyvästä luonnonkosmetiikan hoitoaineesta - niin hyvästä, että Mulania alkaa epäilyttää, voiko kyse olla sertifioidusta luonnonkosmetiikasta, (tai sen tasoisesta). John Master Organicsin Sitrus&Neroli -hoitoaine menee minun mielestäni jo tehohoidosta, mutta jäimme tosiaan tuijottelemaan inci-listaa ja pohtimaan asiaa. Ajattelin, että asiasta voisi vähän kysäistä joltain JMO:ta myyvältä taholta. 





torstai 22. lokakuuta 2015

Zuii CC-voide Mint ikääntyneellä iholla

Kirjoittanut Pocahontas


Kuten Bellen kanssa lähes yhtä aikaa kahdesta suusta todettiin, otsikko on kuiva (sen ohella, että saa minut tuntemaan itseni rupsahtaneeksi), mutta informatiivinen. Perusteellisen tutkimukseni kohteena on ollut Zuiin meikinpohjustusvoide Mint. Vaikka olen päätellyt tämän blogin lukijoiden keski-iän olevan huikeasti alle oman ikäni, tämä postaus kannattanee lukea - ainakin jos lähipiirissä on punakkuuteen taipuvaisia, kypsään ikään ehtineitä henkilöitä. Joulu tulla jollottaa.

Kokeilin Minttiä (ehdittiin tehdä kokeilun aikana sinunkaupat) monin eri tavoin ja kombinaatioin. Jokaisen kokeilun aloitin luonnollisesti ihon puhdistuksella. Tein sen Absolution-misellivedellä, konjac-sienellä tehostettuna, koska misellivesi jätti ihoni tahmeaksi. Kruunasin puhdistusoperaation Dabban suihkutettavalla, ihanalla piparminttukasvovedellä. (Huom. jokainen kasvovesi, joka EI saa ihoani lehahtamaan punaiseksi tai tahmaantumaan, on ihana - ja niitä tuntuu olevan harvassa).


Koeviikon satoa


1. PÄIVÄ

Absolution -seerumi + Zuii CC-voide Mint + Zuii Natural Fair -meikkivoide

Tein meikin “kevyellä kädellä”, ja lopputulos oli niin luonnollinen, että tyttäret - kerrankin samaan aikaan maisemissa - totesivat, että näytän meikittömältä. Zuii teki siis sen, mitä sillä kertaa pitikin eli huomaamattoman meikin, joka kuitenkin peitti syntymäpunakkuuteni ja ihon kirjavuuden. Väistämätön punakkuus pääsi ilmaisemaan itseään vasta myöhään iltapäivällä, mikä on minulle oikein hyvä tulos.


Olen ollut Zuiin Natural Fairiin tyytyväinen jo ennenkin (toinen pumppupullo on käytössä), mutta nyt jälki on mielestäni vieläkin parempaa.

Zuiin meikkivoiteissa minua viehättää myös niiden suloinen ruusuntuoksu - jokunen voide on elämän varrella jäänyt ikävän tuoksun vuoksi kaappiin härskiintymään ennen lopullista kohtaloaan roskiksessa. Zuiille ei niin tule käymään.




2. PÄIVÄ

2.1 Absolution -seerumi + absol. La Creme du Jour + Z.CC.Mint + absolution La Creme du Teint

Jos joku kiusanhenki olisi ollut lähettyvillä, olisin kuullut luultavasti “puuroonaamaa, puuroonaamaa” -lällätystä. Jokainen ihohuokoseni tuli näkyviin mitä ikävimmällä tavalla ja meikki lojui kasvoilla epätasaisen sotkuisesti kuin vaatteet teinin huoneen lattialla. Olisikohan ollut vähän liikaa tavaraa? Tähän auttoi vain kasvojen pesu ja uusi yritys.

2.2  Absol. La Creme du Jour + Zuii CC-voide Mint + Avene Compact Teinté +50 (ei ikä, vaan auringonsuojakerroin). Jätin seerumin pois alta, muuten pohjat samat kuin edellä.

Huh, helpotusta! Toimi jo paljon paremmin.

3. PÄIVÄ

3.1 Madaran sävyttävä päivävoide + Zuii CC-voide Mint

Ok. Toimi iltaan asti kohtuu hyvin. Kävin pesulla ennen illan tanssiharkkoja ja tein uuden kokeilun:

3.2 Zuii CC-voide Mint + Lily Lolon vihreä mineraalimeikkipuuteri. Unohdin päivävoiteen alta eli sipaisin vain vihreää.

Tämän yhdistelmän toimivuus oli minulle suurin yllätys kokeilujeni aikana. Tässäkin käytin tod. kevyttä kättä, mikä varmaan vaikutti siihen, ettei treeneissä hikoilukaan aiheuttanut katastrofaalista meikin liikehdintää kasvoillani.

Tässä kohtaa lienee aiheellista muistuttaa, että kaikki on suhteellista ja kokijasta riippuvaista. Minulle “hyvä” tai “huikean iloinen ylläri” on varmasti jotain ihan muuta kuin sellaiselle, joka ei ole taistellut suurinta osaa elämästään punakan, lehahtelevan ja väliin atooppisen ihon kanssa. Olen elänyt ihoni kanssa vaiheita, joihin sopii Eino Leinon säe: “toivoni ainoo tuskaton tuokio pieni”. Vaikka nyt asiat ovat ihoni kanssa paljon paremmin, olen silti yhä suunnattoman ilahtunut, kun jokin-mikä-tahansa-tuote ei ärsytä ihoani tai pitää sen kauniina tai siedettävän näköisenä edes suurimman osan päivästä. Tai osan.

4. PÄIVÄ

Kasvohoito + Zuii CC-voide Mint + Zuii Olive Fair -meikkivoide 

Käytin Mulanilta saamani synttärilahjakortin eli kävin ihanan Hannelen kasvohoidossa kauneushoitola Harmonyssa. Nautin Jurliquen aromaterapeuttisista voiteista ja öljyistä (jotka vaativat ihan oman lukunsa) ja Hannelen ammattitaitoisesta käsittelystä, joka huipentui meikkiin, jossa Zuii Mint ja Zuii Olive Fair -meikkivoide kohtasivat. Zuii ja Zuii ne yhteen soppii.

5.-7. PÄIVÄT

Zuii CC-voide Mint + Absolution La Creme du Teint

Halusin olla reilu, joten annoin vielä Absolutionin meikkivoiteelle muutaman mahkun tulla toimeen Zuiin Mintin kanssa. Lopulta onnistuinkin, mutta homma tuntui vähän turhan työläältä näin laiskanpulskealle tyypille kuin minä. Sen levittäminen siististi vaati niin pientä määrää ja suurta tarkkuutta (etenkin ihoni ongelmakohdilla), etten sitä ainakaan kiireisen lähdön kaveriksi ottaisi.


Summa summarum

Kokeiluni keskiössä ollut Zuii CC-voide Mint oli parhaimmillaan Zuiin omien meikkivoiteiden kanssa, mutta toimii mainiosti monien muidenkin meikkivoiteiden sekä sävyttävien päivävoiteiden kanssa. Tätä kirjoittaessa parina on Malu Wilzin Tinted Sun Defense SPF 15 (Anti-Aging). Toimii. 

Hyvin toimii myös kapinallinen tapani sipaista tuota Zuiin vihreää punoittaville kohdille pitkin päivää sävyttävän päivävoiteen päälle, änkyr--- kapinallinen kun olen.

Toiminnallisin terveisin Pocis

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Tylsää läpätystä blogin linjauksista ja siitä mitä on hyvinvointi

Kirjoittanut Belle.

Nyt seuraa omaa henkilökohtaista pohdintaani, varmaan vähän ajatuksenvirtahengessä. Olen miettinyt blogimme sisältöä nyt viime aikoina tosi paljon. (Ja viime aikoina tarkoittaa siis käytännössä lähes alusta asti, koska eihän täällä nyt niin kauaa olla kirjoiteltu. :D) Olen ollut tästä yhteisestä blogiprojektista yllättävänkin innostunut ja mietiskelen tähän liittyviä asioita monesti pitkin päivää. 

Ainoa hankaluus on, että olen itse asiassa melko kiireinen eikä blogille ole ihan niin paljoa aikaa, että kaikkea ehtisi pohtia ja suunnitella kunnolla, saati sitten toteuttaa. Toisaalta huomaan omalla kohdallani, että tietyllä tapaa ajan puute pakottaa minut tehokkuuteen. Sen jälkeen kun elämäni muuttui lähes kertarytinällä entistä huoooomattavasti hektisemmäksi, olen huomannut saaneeni asioita aikaiseksi jopa entistä enemmän. Se on aika erikoista. Mutta voi olla hyvinkin monen asian summa.

Joka tapauksessa nyt eniten mietityttää, että haluaisin tavallaan laajentaa blogin aihepiiriä, ainakin omalta osaltani. Olen myös ollut ymmärtävinäni, että myös muita perheläisiäni se kiinnostaisi. Ihan alkuperäinen lähtökohtahan meillä on luonnonkosmetiikka, (ja jossain määrin myös muu kosmetiikka), kolmen hyvin erilaisen ihon hoidossa. Ja sitä kautta siis tuotekokeilut, meikkaus, ulkonäkö ja fiilistely. Meillä on kuitenkin kaikilla myös tosi paljon ajatuksia ja sanottavaa hyvinvoinnista, sen monista eri puolista, ja meillä taitaa kaikilla olla vähän erilainen lähestymiskulma aiheeseen. Tai siis luonnollisesti meillä on paljon samojakin ajatuksia, mutta keskeisimmät kiinnostuksenkohteet ovat vähän erilaisia.

Toivottavasti en nyt pistä sanoja muiden suuhun, mutta esittelen tässä muutaman teeman, jotka minun käsitykseni mukaan ovat meillä tällä hetkellä eniten pinnassa. 

Äitiä, (Pocahontas), kiinnostaa suoliston toiminta ja hän lueskelee (tai on jo lukenut?) Giulia Endersin Suoliston salaisuutta. Ainakin hän on iloinnut siitä, että kakkaamisesta on löytynyt hyvä kirja. (Äidillä on hienovarainen tyyli.) Ilmeisesti kirjassa puhutaan oikeasti paljon muustakin, suoliston bakteerikannoista sun muista. En tiedä, en ole itse perehtynyt aiheeseen, ja kuulisin ja lukisin mielelläni äidin referaatin aiheesta, ja hänen ajatuksiaan siitä toki myös.


Toinen kirja, josta olemme nyt käyneet keskusteluja, on Gretchen Rubinin Tee siitä tapa. Minä luin sen ensin läpi, innostuin monista käytännön elämään liittyvistä pohdinnoista ja hankin kirjan äidille synttärilahjaksi. Hehkuttelin asioita siitä ensin lähinnä yksin, mutta nyt äiti on ehtinyt lukea kirjaa jo jonkin matkaa, ja hän on liittynyt kuoroon. Olen sitä mieltä, että arjenhallinta on erittäin oleellinen osa hyvinvointia, ja tämä kirja siis selvästi hyvinvointiteemaan liittyvä. On tietenkin ihan yksilöllistä, minkälaista arjenhallintaa kukakin tarvitsee, ja minkälaisia tapoja haluaa pitää yllä, mutta kaikilla kuitenkin on jotain tapoja ja niillä on suuri vaikutus elämään.

Tapa-aiheeseen liittyen minä olen nyt intoillut - kyllä, intoillut - siivoamisesta. Olen tullut siihen tulokseen, että se millä tavalla järjestän arkeni siisteyden kannalta, on minulle yksi tärkeimmistä tavoista hoitaa itseäni. Minä en tosin ole millään muotoa siivousfriikki - tätä ei voi liikaa korostaa - mutta olen tajunnut, että tietty siisteyden taso antaa minulle energiaa. Itse asiassa vielä enemmän energiaa antaa se, kun pystyn pitämään sitä tiettyä tasoa yllä mahdollisimman vaivattomasti. Huomasin tarvitsevani tapoja, jotka auttavat minua saamaan asioita aikaan mahdollisimman itsestään, olen nimittäin maailman huonoin ryhtyjä

Siskoni, (Mulan), keskeisin hyvinvointiaihe ei taida tulla enää kenellekään blogiamme lukeneelle yllätyksenä: kyllä, se on ihonhoito ja aknen kanssa pärjääminen, toivon mukaan sen selättäminen. Se ei kuitenkaan ole mikään hänen elämänsä keskipiste, vaan moni muukin teema on tärkeä. Kun keskustelimme viimeksi siitä, minkälaisista aiheista haluaisimme tehdä podcasteja, mieleen nousi henkisen hyvinvoinnin puolelta esimerkiksi introverttiys, sukupuolistereotypiat, transsusukupuolisuus ym. vastaavat tietyllä tavalla vapauteen liittyvät teemat. Siis vapauteen olla oma itsensä, ilman että lokeroidaan tietyllä tavalla, ilman että vaaditaan tietynlaista käyttäytymistä.

Kaikki nämä asiat ovat sellaisia, joista haluaisin, että kirjoittelisimme täällä. Ne eivät välttämättä kiinnosta samoja ihmisiä, joita kiinnostaa lukea minun ripsarivertailuani, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Ehkä ne jopa kiinnostaisivat? Ja jos eivät, niin ne kiinnostavat minua, ja minä haluaisin hyödyntää tätä blogia myös ajatteluni virkistäjänä ja keskusteluareenana vähintäänkin meille kolmelle kirjoittajalle, toivon mukaan myös muille, jotka pohtivat samoja aiheita.

Niin, ja kiinnostaa minua myös ne perinteisesti eniten hyvinvointiin liitetyt alueet, syöminen ja liikunta. Ja nukkuminen. Mutta rehellisesti sanoen minusta tällä hetkellä valloillaan oleva hyvinvoinnin määritelmä, (viittaan siis siihen, mitä käytetään yleensä aina jossain elämäntapavalmennuksissa), on aivan liian suppea. Tai tarkemmin sanoen tekijöitä hyvinvoinnin taustalla on todella paljon enemmän kuin mitä yleensä puhutaan. On kuitenkin tutkittu myös musiikin, käsillä tekemisen ja taiteen vaikutusta hyvinvointiin ja minusta ne ovat yhtä lailla mielenkiintoisia osa-alueita, joita ei pitäisi aina rajata pois keskustelusta. Tuntuu että liikunnan, syömisen ja ehkä nukkumisen lisäksi puhutaan yleensä korkeintaan meditoinnista, ja siihen se sitten jää. Ihan kuin nuo asiat olisivat muodostamassa ihmisen hyvinvointia ja kaikki muu on sitten jotain ylimääräistä siellä jossain muussa osassa elämää.

tiistai 20. lokakuuta 2015

Saalis

Kirjoittanut Mulan.

No niin, on aika valottaa myös teille lukijoille, millaisia ostoksia sitä tuli tehtyä viikonloppuna I love me -messuilla.


Ensinnäkin minulla oli tällainen tårta på tårta -systeemi. :'D Eli kassia kassin sisään, mutta niin ne tavarat parhaiten kulki mukana. Ihania kasseja, nämä niin jää käyttöön.




Okei, myönnetään, että Laveran kassi on vähän imakka, mutta toinen puoli on jo paremman näköinen, siinä ei keikunnut mitään naista. Pinkki väri on mulle mieleinen. Tää on tosi hyvä ostoskassi kauppaan koonsa puolesta ja lisäksi keskellä reunoja on nepparikiinnitys!







Näitä en sentään säästä, mutta antavat osviittaa siitä, missä tuli käytyä.


Tässä koko röykkiö yhdessä.


Haut-Segalan öljyt olivat halpoja: Kehäkukkaöljy maksoi 5 euroa ja Manteliöljy 8 e. Manteliöljylle minulle onkin ihan oma käyttötarkoitus jo tiedossa. :) Appelsiini-kukkaisvesi irtosi sekin vitosella ja pullo 250 millinen -jes, se ei ihan heti lopu, vaikka mä olenkin tällainen kasvo- ja kukkaisvesiläträäjä! ^^ Öljyjä en ole merkiltä ennen kokeillut, mutta kolme kukkaisvettä löytyy jo ennestään, niistä olen kokeillut Laventelia ja Ruusua, molemmista tykkään, joten en uskonut, että nää on voinut tyriä jotenkin Appelsiiniakaan. ;)

Lisäksi Naked Lipsin minttuhuulirasva irtosi eurolla, kyllä se on mulle kokeilemisen arvoinen hinta. ;) Tältä merkiltä minulla on pari muuta tapausta, olen niistä kokeillut sävyttävää huulirasvaa. En sen perusteella odota kosteutustehoilta ihmeitä, mutta tykkään mintusta, joten annoin tälle mahkun.


Natural Goods Companylta irtosi mukaan myös Madaraa superhalvoilla hinnoilla. Muutamia tuotteita myytiin erikoishinnoin. Maksoin puhdistusmaidosta 5 euroa ja rakastamani Pihlajavoide maksoi 3 euroa! Vaikka puttelissa lukeekin tester, se on korkkaamaton, varmistin tämän vielä myyjältä. Olen käyttänyt Madaran Puhdistusvaahtoa, kiva päästä kokeilemaan nyt tätä maitoa.


Kävin ottamassa pikameikin Laveran kojulla ja kävin sitten myöhemmin "kiitollisuuden velassa" ostamassa huulikiillon (jep, kyllä niitä syitä shoppailulle aina löytyy ;). Luin parista blogista kehuja tästä, niin tahdoin kokeilla. Minulla ei ole ollut ennen Laveran huulimeikkiä (eikä oikeastaan ennen tätä kevättä minkään muunkaan merkin, jos nyt rehellisiä ollaan). Innolla odotan, että pääsen käyttämään tätä. Sävy tässä on Delicious Peach, vaikkei se nimensä mukaisesti oranssiin taitakaan.


Sori heikkolaatuisimmista kuvista, kiireellä tuli otettua, jotta tämän postauksen tekeminen ei venyisi tolkuttomasti. Parempi kuitenkin vähän huonompi kuva kuin ei kuvaa ollenkaan?

Ida365 -blogin Ida oli tosiaan myymässä Everyday Mineralseja ja auttoi valitsemaan minulle oikeanlaista pohjaa. Päädyin hänen avustuksellaan Jojoba Base Golden Beigeen - ja sitä sävyä oli sopivasti enää yksi jäljellä! Ida tosin kertoi, että jos se olisi ollut loppunut, se olisi lähetetty minulle myöhemmin messujen jälkeen postiin postikuluitta ja olisin maksanut siitä messuhinnan. Eli sinänsä ei asian suhteen olisi ollut suuri hätä. :) Tosi hyvä systeemi, siitä pisteet.

Ostin myös Jojoba Color Correctorin Mintin, punaisuutta ja ihon virheitä tasoittavan peiteaineen. Tällaista en ole ennen käyttänytkään jauhemuodossa. Mielenkiintoista nähdä, mitä tykkään EDM:n meikkipohjasta - saako nykyinen lempparini Barefaced Beauty haastajan?

Hurraw! -huulirasvat on meidän kaikkien kolmen suosikkeja -ja meidän lisäksi jopa mummi tykkää! :) Hänelle ostikin suklaan ja äidille eli Pocikselle taas kirsikan (hyvää joulua, äiti, muuta et saa ;). Earl Grey päätyi minulle. Jotenkin tuollainen mausteinen houkutteli näin syksyä vasten. Yllätyin itsekin valinnastani, mutta siellä testereitä haistellessa se vain iski muhun ja eipä tarvinnut jäädä miettimään, minkä sitä raaskisi ottaa. :D


Belle onkin mehustellut täällä blogissa Zaoa. Toisin sanottuna hän on osaksi syypää siihen, että minulla on tilillä nyt 55 euroa vähemmän. Toisaalta no regrats (kyllä, regrats, yhdessä leffassa jollakin jampalla oli sellainen tatuointi rintakehässä, ihan paras).

Rakastan tämän merkin täytepakkauksia ja bambun käyttöä. Vielä tulee toivoa, että meikit on hyviä, niin voi sanoa hyvillä mielin, että money well spend. :D

Ja viimeisenä, muttei vähäisempänä on bastards who took all my money tuotteet, joihin törsäsin rahallisesti eniten. Mirazin piste... Se oli paha.


Sieltä osti totta kai Zuiita. ^__^ Ihana, että uusista sävyistä löytyi mulle sopiva meikkivoide. Näistä kavereista kerron myöhemmin varmasti lisää. :)

Siinäpä tuli koluttua suurin osa tuotteista. Kaikista tuotteista en saanut edes kuvankaltaisia kuvia, joten ne nyt jäi ja joistakin haluan mainita erikseen toisessa postauksessa. To be continued.

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Kukkaisripsarien vertailua - Zuiin Volume ripsari ja uutuus Maxi Lash

Kirjoittanut Belle.

Sillä aikaa kun muut ovat viilettäneet messuilla, (kuten Mulan täältä meidän tontilta), minä olen pysytellyt turvallisesti kotona poissa houkutusten ääreltä ja kaukana ihmismassoista. Olen kuitenkin käyttänyt aikani hyödyksi ja valmistellut ripsarivertailua, josta toivottavasti on jollekulle iloa ripsariostoksilla. Ainakin tämän tekeminen oli yllättävän hauskaa. Kuka olisi arvannut?

Muutama viikko sitten ostin itselleni Zuiin uutuusripsari Maxi Lashin - ja olen rakastunut! Tai ainakin vaikuttunut. (Tuntuu vähän turhan höveliltä tavalta käytää sanaa rakkaus. Tosin ei pahasti.) Omistin jo ennestään Zuiin Volume ripsivärin, joka jostain syystä ei ole herättänyt minussa yhtä suurta ihastusta kuin tämä uutuus, vaikka moni muu on sitä hehkuttanut. Volume ripsari ei ole huono, se ei vain ole ollut minusta yhtä hyvä kuin tähän astinen lempparini Kjaer Weisilta.

Kjaer Weisin mascara on ollut minun luottoripsarini viime talvesta asti. Se on ollut suht pitävä, ja sillä saa kauniit, erotellut ja pitkähköt ripset. Mutta nyt se on saanut haastajan! Zuiin Maxi Lash yltää Kjaer Weisin tasolle niin ripsien pituuden kuin siisteydenkin puolesta. Pysyvyys ei minun silmissäni ole ihan yhtä hyvä kuin KW:n, mutta kauas ei jäädä. Uskallan käyttää tätä siinä missä Kjaer Weisiäkin.


Se missä Zuiin Maxi Lash sitten vetää vertoja ja jopa päihittää KW:n, on runsaus. Kjaer Weisin ripsivärillä saan kyllä pituutta ja luonnollisuutta, mutta tuuheutta en ole oikein onnistunut saamaan mitenkään merkittävästi. Kuten podcastissamme kerroin, olin jo vähän luopunut toivosta, että minun ripsiäni kovin runsaisksi saisikaan. Kunnes...


Kuvissa kahdella ja kolmella kerroksella ripsaria ei näytä olevan suurta eroa, mutta livenä minun mielestäni on. Itse asiassa niin paljon, että jos en halua olla aivan huomiotaherättävän räpsyripsinen, tyydyn kahteen kerrokseen. Välillä jopa siihen yhteen, koska sekin tekee paljon.


Zuiin Maxi Lashin harja on huomattavasti enemmän minun mieleeni kuin Volume Mascaran. Olen semmoinen tumpelo ripsivärin kanssa, että iso ja paksu harja ei oikein tunnu soveltuvan minulle. Ennen tosin kuvittelin, että nimenomaan se iso harja on hyvä ja helpompi käyttää, mutta olin väärässä. Sotken sen kanssa todella helposti eikä sillä saa ripsiä yhtä hyvin eroteltua.

Zuiin Volume Mascara on kuitenkin monen suosikki, ja ymmärrän hyvin, miksi. Sillä kyllä saa aikaiseksi runsautta. Ja ne, jotka hallitsevat paksummat ripsiharjat hyvin, saavat epäilemättä erotellumman tuloksen kuin minä.



Zuiin Volume ripsarin kanssa minun kannattaa tyytyä siihen kahteen kerrokseen. Kolmannesta tulee jo aika tymäkkä ja ripset alkavat liimaantua yhteen. (Ja kuten kuvista näkee, joku ei oikein hallitse harjan käyttöä. Normaalisti toki pyyhin sutut silmäluomelta, mutta jätin nyt näihin kuviin ihan vaan havainnollisuuden vuoksi.) Joissakin blogeissa on esiintynyt kuvia paljon siistimmistäkin levitystuloksista, eli luulen, että kyseessä on osittain harjanhallintakysymys. Minun suhtkoht pienissä silmissäni pieni harja on hyvä juttu.

Seuraavaksi vähän plussia ja miinuksia. Täytyy tosin tunnustaa, että tämä on aika hankala kohta, koska nämä kokemukset ovat hyvin subjektiivisia. Esimerkiksi pysyvyys on todella yksilöllistä, ja toisaalta se, minkälaisesta harjasta ja massasta tykkää, on aika makuasia. Mutta nämä nyt ovat niitä minun henkilökohtaisia plussia ja miinuksiani.

Zuii Maxi Lash ripsari

Plussat
+ Antaa pituutta
+ Antaa volyymia
+ Helppo erotella ripset
+ Helppo levittää, mukavan notkeaa
+ Tykkään harjasta, helppo käyttää
+ Luotettavampi kuin Volume ripsari
+ Taivutukset pysyvät yleensä hyvin

Miinukset
- Ei ole täysin pettämätön, (mutta niin ei minun silmissäni mikään).
- Välillä massaa jää köntteinä harjaan. Ne tosin saa melko helposti pyyhittyä pullon suuhun, eli ongelma ei sinänsä ole kovin merkittävä.

Zuii Volume ripsari

Plussat
+ Tällä saa aikaan melko näyttävät ripset, jo yksi kerros tekee paljon
+ Suht pitävä

Miinukset
- Pysyy minun silmissäni huonommin kuin Maxi Lash
- Isokokoinen harja, tulen sotkeneeksi sillä enemmän
- Vaikea kerrostaa siististi, varmaan kuivahkon massan takia
- Taivutukset eivät tahdo oikein pysyä


Kaiken kaikkiaan minusta on tosi hyvä juttu, että nämä Zuiin kaksi ripsaria ovat niin erilaisia keskenään. En oikein näe mitään pointtia siinä, että yhdellä merkillä on pari melkein samanlaista ripsiväriä, joita sitten myydään kuitenkin muka kovinkin eri tarkoituksiin. Moni on ihastunut Zuiin Volume -ripsariin, mutta minä puolestani tykästyin Maxi Lashiin huomattavasti enemmän. En tiedä, onko se jopa lyömässä Kjaer Weisin laudalta. Saapa nähdä. KW:ssa tosin parempaa on täyttöpakkaus ja ihana tuoksu, mutta kyllä se tuuheuttavuus vain on ominaisuus, jota arvostan. Vihdoin vähän näyttävyyttä minunkin silmiini!

lauantai 17. lokakuuta 2015

Luonnollisesti messuilla ;)

Tänään sinne viimein pääsin: I love me -messuille ja lähinnä hengaillin Luonnollisesti, Kauneus ja Kosmetologi päivät -puolilla. Enkä tiedä, paljonko ostoksiin meni rahaa. Varmaan liikaa, mutta huomenna vasta podetaan ostoskrapulaa no en oikeesti, tänään fiilistellään messutunnelmia! :) En nykyään yleensä laita rahaa muuhuin kuin kosmetiikkaan, joten sallittakoon messuilla ilottelu. Oli kyllä kivaa, vaikka ihmisiä piisasi liiaksikin minun makuuni (kuka edes tykkää olla tungoksessa, kysyn vaan?)


Puhetta Paleo -ruokavaliosta

Päivä meni kyllä hurjan nopeasti. Maltoin vain olla kahdella luennolla (!) ja toisestakin myöhästyin. :'D Kiinnostavia olisi ollut useampia, mutta messuvilskeessä ne ehtivät mennä ohi. Voih, kaikkeen ei vaan voi yksinkertaisesti revetä.


Akne ja arvet

Puhdistamolla oli ihan hauska idea saada ihmiset kiertämään maistiaskojuilla: kun kiersi kaikki maistelupisteet sai ilmaisen lahjan ostosten yhteydessä. Lahja tosin oli patukka, mikä minusta oli ilmaisuna ehkä vähän liioiteltu. Vai onko joku antanut teille välipalapatukan lahjaksi? 




Joka tapauksessa messupassi toimi, sillä törmäsin ensimmäistä kertaa ihan ookoolle maistuvaan MSM-jauheeseen. Tätä ei olisi tullut ostettua ilman tuota 'rundia'. Olen käyttänyt ennenkin useampaan otteeseen MSM:ää, mutta sen käyttö on aina jäänyt pääasiallisesti maun takia. Hetken sitä jaksaa litkiä, mutta stoppi tulee enemmin tai myöhemmin. Vaikka menin messuille pääasiallisesti metsästämään (luonnon)kosmetiikkaa, fiksunoloiset lisäravinneostokset oli myös huomioitu mahdollisiksi hankinnoiksi. Ei siis mikään "vahinkohairahdus". ;)

Suosittelen käymään kyseisellä pisteellä maistamassa, jos MSM:n nauttiminen kiinnostaa yhtään inhimillisemmässä muodossa, sillä messuilla se oli peräti 40 prosenttia alennuksessa. Samoin pakuritee oli superalessa, olisin ostanut sitäkin ellei itse poimittua tavaraa löytyisi runsaasti kotona kaapista. Myyjän mukaan heille ei enää siitä summasta juuri voittoa jää, mutta alkavan flunssakauden kunniaksi nyt ihmisillä on mahdollisuus kokeilla pakurin juomista ja huomata, tarttuuko pöpöt yhtä helposti. Kauniin kuuloinen ajatus.





Lisäksi kannattaa hyödyntää pikameikkipalvelut! Osassa ne ovat ilmaisia, toisissa maksullisia. Kävin itse Laveran pisteellä ottamassa meikit naamaan (for free of course). Mun siis alunperin oli tarkoitus laittaa kevyesti meikkiä naamaan messuille, mutta arvaatkaa kellä tuli pieni hoppu bussiin.

Samainen henkilö (kuka lie hän) oli hilkulla unohtaa kotiin myös kiireen ansioista messulipun. :'D Olin jo menossa ovesta ulos, kunnes tein äkkikäännöksen. Ja just aikaisempana päivänä puhuin siitä, että pakko muistaa ottaa lippu mukaan tai vihaan itseäni tovin! Onneksi vältyttiin tältä draamalta.

Tarjolla olisi ollut maksuttomia kynsienlakkaamista (huhujen mukaan osasto 6B79) ja ihoanalyyseja (mm. 7C39, 6F111 ja 7A51), mutta kynsienehostusmahiksen missasin ja ihoanalyyseihin oli monessa paikassa jonoa. Sunnuntaina on varmasti populaa vähän vähemmän, eli ne jotka ovat huomenna suuntaamassa messuille, kannattaa hyödyntää tilaisuus.



Sain myös hyvin apua sävyjen valintaan meikkipisteissä, joissa kävin. Rohkeasti siis vaan apua kysymään, myyjät olivat tosi kivoja eivätkä edes purreet. :)



 

Blogimaailmasta tuttu Ida oli Everyday Minerals -pisteellä. Menin kojulle erikseen uudestaan, jotta pääsisin kysymään, saisiko Idasta ottaa kuvan blogiin ja samalla tulin ulos kaapista bloggaajana: "Mä kirjoitan Kasvokkain -blogia nimimerkillä Mulan". Oli ilahduttavaa, että Ida jopa tiesi  jotain meidän pikkublogistamme (tai ylipäätänsä, että mun nimimerkki sanoi ees jotain)! :) Käykää siis huomenna moikkaa Idaa, varmasti löytyy oikeanlainen meikkipohja omiin tarpeisiin. Mun korvaani Everyday Mineralsit kuulosti tosi hyviltä. Merkiltä löytyy omat meikkipohjat kuivalle, normaali ja sekaiholle sekä rasvoittuvaiselle iholle. Tällaiseen en olekaan muualla törmännyt -ootteko te?

Lopuksi vielä mun tarjousvinkit:

Lavera: Osta 2 maksa 1. 
Koskee myös samassa pisteessä myytäviä Born to Bio ja Lily's Eco Clean -tuotteita. Osasto 7k40.

Zao: Osta 2 tuotetta, maksa toisesta -50%. Osasto 7E52 (+meikauspiste 7K51)

The Natural Goods Company: Tarjouksia suosituista luonnonkosmetiikkabrändeistä mm. Madara, Logona, Sante. Ostin esimerkiksi Madaran puhdistusmaidon 5 eurolla! Osasto 7K41

Zuii: CC-voiteet (nyt 20 e, normaalisti n. 30 e) olivat merkittävässä alennuksessa, samoin myös huulipunat! Osasto 7M49

Ekopharma Professional: jaa pisteella otettu kuva Instagramissa ja saat ilmaisen Kosteuttavan Vadelmavoiteen. Osasto 7D41

Hurraw-huulirasvat: Osta 3, maksa 10 e. Myös ihan vieressä myydään Nafhan tuotteita messuhinnoin esim. 100 ml Argan öljyä oli nyt n. 20 e, normaalisti 30 e. Osasto 7N58 

Hyviä messuja niille, joilla hupi on vielä edessä!

Ostoksista ja tunnelmista kirjoitan vielä tarkemmin vähän myöhemmin. Olkaa siis kuulolla. ;)

torstai 15. lokakuuta 2015

Sitrusdeodorantteja - onko muka muitakin?

Kolmas ja tähän hätään viimeinen deodoranttipostaus tulee tässä. (Ja väärän viikon puolella. Minulla on ehkä hienoisia ajanhallintaongelmia, mutta syytän niistä kyllä kaikkia muita.) Tämä minun osuuteni on mitä luultavammin kaikista tylsin, sillä kuten sanottua, minulla ei yleensä ole suuria ongelmia deodorantin pitävyyden kanssa, jos edellisestä suihkussa käynnistä ei ole kohtuuttoman pitkää aikaa. Lisäksi minun käyttämäni deodorantit on itse asiassa jo aikalailla esitelty äidin ja siskon postauksissa ja minulla on vain yksi uusi tuotevinkki takataskussani. Valitettavasti se ei ole ihan halpa...

Tähän mennessä olen käyttänyt oikeastaan vain Laveran ja Weledan deodorantteja. Laveralta minulla on ollut limen tuoksuinen ja kookoksen ja vaniljan tuoksuinen ja olen kokeillut sekä roll on-versiota että suihkutettavaa. Suihkutettava on kyllä kieltämättä ollut kivempi siitä, että kuivumista ei ole tarvinnut sitten odotella niin kauaa.


Tähänastinen suosikkini on ollut Weledan sitruksen tuoksuinen deodorantti, suihkutettava siis sekin. Ainoa miinus siinä on ollut se, että tuote sisältää alkoholia, eli kirvelee siis aina silloin, jos olen erehdyksessä mennyt ajelemaan kainaloni. Kirvely nyt tosin ei kauaa kestä eikä ole kovin pahaa, mutta pieni miinus se on silti.

Nyt sitten on saattanut löytyä uusi suosikki, joka päihittää Weledan paitsi alkoholittomuudessa, jopa tuoksussa. Tämä deodorantti tuoksuu nimittäin aivan sitruskarkilta ja joka kerta kun laitan sitä, tekisi mieli a) maistella sitä ja b) jäädä haistelemaan omia kainaloita koko aamuksi.

Uusi deodoranttini on Lovefreshin Mandarin Lime. Ja se on I-HA-NA.


Tuoksu poistuu iholta melko nopeasti, mikä on tavallaan vähän harmi, mutta toisaalta deodorantin ei oikeastaan ole tarkoituskaan olla hajuvesi. (Eikö?) Pitävyys tuntuu kuitenkin säilyvän. Olen käyttänyt tätä deodoranttia vasta reilut pari viikkoa, joten tietenkään en voi vannoa tämän pettämättömyyden puolesta, mutta tähän mennessä olen vakuuttunut.

Tuotteen suurimmat miinukset ovat kallis hinta ja purkki, joka on muovia. (Lisäksi en tiedä, saako tätä tällä hetkellä kuinka monesta paikasta, omani hankin Naturellesta.) Lasipullot ovat ympäristöä ajatellen parempi juttu, mutta en kyllä toisaalta tiedä, miten tällaisen voidemaisen deodorantin kanssa sellainen edes toimisi. Jos tuote on riittoisa, niin sittenhän muovijätettä ei kerry kuitenkaan ihan hirveää vauhtia ihan vaan tämän deodorantin takia, mutta se jää vielä nähtäväksi. Pitää muistaa tulla raportoimaan kun tuote on loppu.


tiistai 13. lokakuuta 2015

Hyvä fiilis Livbox -jahdista!

Tänään mulla oli ihan superjännä päivä! Huomasin Juille'sin blogissa todella houkuttelevan postauksen. Olen osallistunut kaiken maailman arpajaisiin siinä toivossa, että saisin liput I love me -messuille. Yritykset eivät kuitenkaan ole tuottaneet tulosta ja kun luin mahdollisuudesta metsästää itselleni lipun etsimällä jonkun boksin, innostuin.

Yksi juttu nyrppi tosin. Jahti voisi päättyä hyvin lyhyeen, jos joku muu ehtisi paikalle ensin. Äh, sehän tietäisi riskinottoa. God I'd hate that. Illalla olin lukenut postauksen kommenteista tällaista:

"

Lily
maanantai 12. lokakuu 2015 at 11:58 (1 päivä ago)
(Joo lahopää minä.. Unohin taas puolet tekstistäni..) Ja piilotetaanko boxi vain ydinkeskusta alueelle vai voiko se olla esim. Malmilla, Vuosaaressa, Pitäjänmäessä yms.?


  • Linda
    maanantai 12. lokakuu 2015 at 12:05 (1 päivä ago)
    Jes, toivottavasti tykkäät Smokysta! :) :)
    Se on aina ihan piilottajasta kiinni miten hankalaan paikkaan boksin päättää piilottaa. Sen verran voin kuitenkin luvata, että kun itsekin olen rattaiden kanssa liikkeellä, niin ihan mitään kompasseja tai erävarusteita ei tarvitse pakata mukaan! ;’D Piilo voi olla periaatteessa missä tahansa Helsingin alueella. ;)"

Päätin eilen illalla, että kyttään Purkkimafian ja Juille'sin Instagram-tilejä ja katson, josko minulla olisi mahdollisuuksia ehtiä paketin luokse. Sehän voi olla "missä tahansa Helsingin alueella". Mitä jos se olisikin suht lähellä minua? Yöllä näin unta, että sain paketin ja aamulla oli vähän pettynyt olo, ettei se ollut jo tapahtunut.

Kello 10 jälkeen olin vielä pettyneempi. Livbox oli ydinkeskustassa, jonne en mitenkään olisi voinut ehtiä. Siis toistamiseen! Eilen boksi löytyi Sanomatalolta. Oli siis kyse siitä, kuka vain ehtii paikalle ensimmäiseksi. No, se jäi siihen. Minun toiveeni luonnonkosmetiikasta (Boho ja Zuii, nyyh!). Ja mikä pahinta: lippu I love me -messuille.


Tiesin, ettei tämä ollut tämän päivän ainut Livbox. Myös Miss Biggy's Pearls:n Salla oli päässyt tuunaaman boksia. Itkettyäni Instagramissa itselleni epäsuotuisaa sijaintia Purkkimafian Instagram-sivuilla, minua lohdutettiin tällä mahdollisuudella. Harmi vain, että minulla oli siihen aikaan menoa, joten en ehtisi etsiä pakettia. :(

Mutta kuinkas kävikään? Meikän menot päättyivätkin etuajassa! Tajuttuani tilaisuuteni tulleen, menin Instaan ja huomasin Sallan antaman ensimmäisen vihjeen. Kuka tietää, mikä on Benkun lempiurheilulaji? Kätkö oli kuulemma lähellä sellaista paikkaa, missä tätä lajia voi harrastaa. No minä en ainakaan, eikä minun sen hetkinen sohvaseurueenikaan. Selitin, mihin tietoa tarvitsin ja pian kaikki joko selailivat nettiä kännykästä tai tietokoneesta etsien tietoa Benistä. Voin kertoa, ettei kenelläkään tärpännyt. Sen sijaan saimme tietää kaikkea muuta tästä Kokoomuksen kansanedustajasta ja räppäri Uniikin sukulaisesta, kuten miten hänellä on ollut nuorena pitkät hiukset, mutta hänen täytyi leikata ne, koska ne eivät olleet uskottavat kokoomuslaiselle. :D

Anyhow, odotin siis Purkkimafian virallista vihjettä, (joka oli videokuva) ja sen saatuani mulla ei ollut hajuakaan, mistä paikasta oli kysymys. Onneksi ympärillä oli kavereita ja kysyinkin kaikilta, mikä ihme tämä paikka mahtoi olla. Joo, jonkun patsaan luona, mutta minkä?

Porukkagoogletus alkoi. Yksi meistä löysi oikean patsaan ja sen jälkeen etsittiin kännykän netin avulla patsaan sijainti. Olimme juuri tulleet Sörnäisestä päin rautatientorille ja tietysti olisin ollut lähempänä, jos olisin jäänyt sinne. :'D Sain yhden kavereistani houkuteltua mukaan jahtiin ja me hyppäsimme ratikkaan kokeilemaan onneamme.


Matkan aikana päivitin Instagramia jatkuvasti, jos joku olisi ehtinyt jo viedä boksin. Ei ollut. Itse asissa Purkkimafia antoikin jo vihjeen sijainnista (vihje=paljasti paikan). Onneksi olimme jo siinä vaiheessa matkalla. Raitiovaunussa näytin kaverilleni vihjevideota: "Tämä tyyppi on varmaan lähistöllä katsomassa, että löydämme paketin. Se on ok, älä taklaa sitä, mutta kaikki muut patsaan ympärillä olijat hoitele."

Onneksi siihen ei tarvinnut kuitenkaan turvautua, kun juoksimme (kyllä, me oltiin niin liekeissä tästä seikkailuista :D) patsaan kohdalle. Livbox löytyikin melko helposti patsaan kupeesta (mä löysin sen!). Ehdittiinkin vaihtaa muutama sana Sallan kanssa ennen kuin hänen piti rientää bussiin. Hyvä, että tultiin, ettei hänen tarvinnut odotella sen pidempää kylmässä kytiksellä. :)

We found it!!
Toivottavasti kukaan ei tullut turhaan paikalle. Yritin instata kuvan niin nopeasti, kun siltä shokiltani kykenin ("Siis mä oikeesti löysin tän??), että halukkaat tietäisivät etsinnän päättyneen.


Ihanaa, että Sallakin oli laittanut mukaan luonnonkosmetiikkaa! ^^ Se kuitenkin minua lähinnä kiinnostaa. Saaliini jaoin jahtaaja-apurini kanssa, kuten huomaatte, boksista uupuu joitakin tuotteita tämän takia. Tärkein kuitenkin jäi minulle:


Mä pääsenkin I love me -messuille! ^__^ Nyt vaan budjettia kasaan ja katsomaan netistä, miten selviän tästä runsauden pulasta. Ihaninta tässä päivässä ehdottomasti oli, kun kaverini, jotka halusivat auttaa minua tämän laatikon löytämisessä, olivat lähes yhtä täpinöissään kuin minä tästä jahdista. Ne, jotka eivät ehtineet mukaani juoksemaan paikan päälle, olivat jäljestä päin iloisia puolestani saadessaan tietää, että onnistuin löytämään sen. Ihanat ihmiset, hyvä mieli. <3


EDIT: Ai niin, Salla repostasi mun Instagram-kuvan ja kirjoitti siihen: "Vitsit mitä heittäytymistä! Oli painettu mun naama mieleen, ettei tulisi taklattua väärää tyyppiä ja brainstormattu Benkun lempiurheilulajia (joka on tietty fudis)  Respect!!"

Arvostan kovin, että tämä oli nähty "heittäytymisenä" esimerkiksi sen sijaan kun vaikka "vitsit, mitä hulluutta". :'D Kiitos vaan arvostuksesta Salla. :)

Tää oli siis vaan pakko mainita. 


Nähdään siis messuilla! Kuinka moni pääsee paikan päälle? :)

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Luonnonkosmetiikan deodoranttien vertailua

Pocahontas jo ehti aloittaa kokemuksiensa jakamisen deodoranttien osalta. Vaikkei minulle ole kertynyt yhtä paljon vuosia elämässä, voin silti todeta, että olen kokeillut useampaan dödöä kainalooni, nimenomaan luonnonkosmetiikassa. Ennen kuin siirryin luonnonkosmetiikkaan käytin antiPERSpiranttia (kirjoitusasu kertonee jotain mun tän hetkisestä asenteesta tuotetta kohtaan ;)). Luonnonkosmetiikka on tuonnut tosiaan haasteensa hienhajun kanssa, mutta ei niin ylivoimaista, ettenkö edelleen olisi voinut jatkaa käyttöä. Viime vuonna tosin pidin pienen tauon ja vaihdoin taas normimyrkkyyn, välillä käytän sellaista tilaisuuksissa, joissa haluan "pelata varman päälle" - tai oikeastaan "varmemman päälle", sillä mikään ei taida tuoda minulle täyttä pitoa, mutta minkäs teet?

Olen kokeillut yli kymmenen erilaista luonnondeodoranttia ja tässä postauksessa esittelen niistä muutaman.




Weleda Salvia & Citrus deodorantit

Yleistä: 
-sisältävät kasviuutteita ja aitoja eteerisiä öljyjä, jotka estävät hien hajua
-eivät sisällä lainkaan alumiinia
-pakattu suihkepulloon, joka on ympäristöystävällinen eikä sisällä ponnekaasuja (lähde Weledan kotisivut)

Salviasta sanotaan Weledan nettisivuilla näin: "Deodorantissa on mausteiden salvian tuoksu ja sitä on mukava käyttää niin usein kun tahtoo." Minulle tämä tuoksu oli liian tuju. Tämä on hilkulla, ettei tuoksu vastaa äitini Pociksen kuvailemaa  Speckin Deo Stickiä: "Tämä tuote pitää nimittäin minun ylläni loitolla niin hienhajun, kärpäset kuin ihmisetkin - haju on sen verran vahva ja epämiellyttävä." Olen käyttänyt samaista deodoranttia ja allekirjoitan edellämainitun, mutta Weledassa on se hyvä puoli, että haju haihtuu nopeammin ja on vähän siedettävämpi. Käytän loput varmaan jalkadödönä, kunhan muistan pidättää hengitystä, kun laitan tätä. ;)

Citrus on yksi lemppareistani luonnonkosmetiikan deodoranteista! Tuoksu... Se ratkaisee niin paljon. Tämä on itse asiassa ainoa luonnondödö, jonka olen ostanut uudestaan. Kaikkia muita olen vain kokeillut ja toivonut, että parempaa olisi tiedossa.

Plussat:

+Suihkutettava dödö kuivuu nopeasti, mikä on tällaisen kärsimättömän ihmisen unelma. Tää onkin mulla mukana repussa esim. kuntosalilla, kun haluan freesata itseäni nopeasti ja tuoksua hyvältä. ^^

+Ei sisällä alumiinia, olen skeptinen myös sen potassium alumiinin (luonnossa esiintyvä mineraalikristallin) suhteen. Jotkut on kuulemma herkkiä sille, mikä voi johtua siitä, että mineraalikristalliin on voinut jäädä kuparia yms. sontaa louhinnan jäljiltä.

+Ympäristöystävällinen pakkaus, nämähän voi laittaa uusiokäyttöön esim. kasvien suihkutteluun/sumutteluun tai sitten lasin voi kierrättää

Miinukset:

-Pito voisi olla parempi, ei sovellu kovin massiviseen hikoiluun. Kevyen päivän deodoranttina tää on tosi jees.

-Sisältää alkoholia, mikä ei ole välttis hyväksi herkkäkainaloisille (mulla ei tosin ole ollut mitään kirvelyongelmaa edes sheivauksen jälkeen, lucky me).

-Lasipullopakkaus voi tuntua joistakin vähän riskiltä




Madara yrttideodorantti

Yleistä:
-Pohjolan salviaa ja luonnollisia mineraaleja sisältävä, rauhoittava deodorantti
-lupaa vähentää epämiellyttäviä hajuja ja tekevän olon raikkaaksi koko päiväksi
-Imeytyy nopeasti, ei jätä tahroja (lähde Madaran kotisivut)

Jos jotakin luonnonkosmetiikan deodoranttia on hehkutettu, niin tätä. Tää kuulemma pitää ja onkin monen luottodödö. Belle epäili yrttien hajua deodorantissa, mutta minä en moista osannut edes ajatella -ennen kuin olin kokeillut tätä.

Suurin ongelma minulla ja tällä yrttidödöllä oli, että en erottanut sen hajua  omasta hienhajustani! Heti kun olin levittänyt tätä kainaloihini, luulin melkein, että se oli jo pettänyt. Toisin sanoen en osaa edes sanoa, miten hyvä deodarantti on kyseessä, sillä en siis ihan oikeasti tiennyt, milloin haju tuli minusta ja milloin deodorantista. :D No, tämä on ollut minulla about puolitoista vuotta ja sen parasta ennen päivämäärä on mennyt umpeen. En taida käyttää tätä loppuun. Pitäisi vaan raaskia heittää pois (oih, jätettä).

Plussat:

+Ei jätä tahroja, kuten lupaa

+Imeytyy aika hyvin

+Ok pito

(+Madara on tehnyt uuden alumiinittoman deodorantin, joka tuoksuu mielestäni paremmalta. Sitä haluan jossakin vaiheessa testata. Toisin sanoen uskoni Madaraan vielä elää dödöjen kohdalla. :D)

Miinukset:

-kummallinen, ehkä vähän tunkkainen, haju

-sisältää potassium alumiinia

-muovipakkaus

Lavera Gentle Deo roll-on Lime & Rose

Laveran deodorantit kuuluvat niihin, joita mieluusti ostaisin uudestaan. Olen kokeillut sekä Limeä ja Rosea ja molemmissa on raikas ihana tuoksu, joka ei ole liian voimakas. Pito on ollut yksi parhaimpia luonnonkosmetiikassa tai niin ainakin muistelisin, viimeisestä käyttökerrasta on jo jonkin verran aikaa. Seuraava tuoksu voisi olla sama kuin Pocahontasilla eli appelsiini. Nam.

Plussat:

+Alkoholiton

+Alumiiniton

+Ihanat tuoksut

+Melko hyvä pito

Miinukset:

-uudet pakkaukset ovat muovista lasin sijaan

-pitkä kuivumisaika

Vanha kunnon lasipakkaus, RIP.


Ja onkin aika kertoa, mitä tällä hetkellä käytän eniten ja mihin olen juuri nyt mieltynyt:

Born to Bio Deodorantti Vanilja

Yleistä:
-Sisältää rauhoittavaa salviankukkavettä
- Erittäin hellävarainen.
-Ei tahraa eikä sisällä etyylialkoholia tai alumiinia
-Suuri roll-on helpottaa levittämistä (lähde Born to Bio -kotisivut)

Mulla on kaapissa neljä eri deodoranttia: yllämainitut Weledat, Madaran yrttitapaus ja tämä. Noista neljästä olen kokenut Born to Bion luotettavimmaksi. Ei sekään -jos en ole deodoranteista tätä jo selväksi tehnyt  -ihmeisiin pysty, mutta pito on hyvä ja tuoksu pysyy iholla pitkään, muttei häiritsevästi. Antiperspiranttien kanssa käy usein niin, että niiden tuoksu tarttuu vaatteisiin, mikä ei ole häirinnyt minua -päinvastoin. Luonnonkosmetiikan dödöjen kanssa on ollut turha haaveilla sellaisesta, mutta tästä Vaniljasta jää mukava pieni tuoksu ja tykkään siitä! Se myös yleensä peittää mun oman ominaistuoksuni kiitettävästi. Olisi kiinnostavaa kokeilla tästä toisen tuoksuisia versioita.



Plussat:

+Hyvä pito, peittää hienhajua tehokkaasti
+Ei sisällä (etyyli)alkoholia
+Alumiiniton
+Erinomainen hinta-laatusuhde (n. 8 euroa/ 75 ml)
+Riittoisa pakkaus
+Ei tarhaa vaatteita

Miinukset:

-Voisi kuivua vähän nopeammin
-muovipakkaus


Hyllyllä mulla odottaa seuraavaksi vuoroaan Neal's Yard Remedies Lemon & Coriander -Deodorantti. Olisin halunnut kokeilla tuota tapausta tätä postausta varten, mutta se säilyy avattuna vain 6 kuukautta, aivan kuten Born to Biokin, ja minulla on sen käyttämisen kanssa jo tekemistä. :D Toivoisin tosiaan saavani jostakin lasipulloisesta deodorantista itselleni kaverin. Odotukset ovat kovat. Saatte kuulla tästä todennäköisesti tulevaisuudessa:



Stay tuned.