Luonnonkosmetiikan deodoranttien vertailua

Pocahontas jo ehti aloittaa kokemuksiensa jakamisen deodoranttien osalta. Vaikkei minulle ole kertynyt yhtä paljon vuosia elämässä, voin silti todeta, että olen kokeillut useampaan dödöä kainalooni, nimenomaan luonnonkosmetiikassa. Ennen kuin siirryin luonnonkosmetiikkaan käytin antiPERSpiranttia (kirjoitusasu kertonee jotain mun tän hetkisestä asenteesta tuotetta kohtaan ;)). Luonnonkosmetiikka on tuonnut tosiaan haasteensa hienhajun kanssa, mutta ei niin ylivoimaista, ettenkö edelleen olisi voinut jatkaa käyttöä. Viime vuonna tosin pidin pienen tauon ja vaihdoin taas normimyrkkyyn, välillä käytän sellaista tilaisuuksissa, joissa haluan "pelata varman päälle" - tai oikeastaan "varmemman päälle", sillä mikään ei taida tuoda minulle täyttä pitoa, mutta minkäs teet?

Olen kokeillut yli kymmenen erilaista luonnondeodoranttia ja tässä postauksessa esittelen niistä muutaman.

Weleda Salvia & Citrus deodorantit

Yleistä: 
-sisältävät kasviuutteita ja aitoja eteerisiä öljyjä, jotka estävät hien hajua
-eivät sisällä lainkaan alumiinia
-pakattu suihkepulloon, joka on ympäristöystävällinen eikä sisällä ponnekaasuja (lähde Weledan kotisivut)

Salviasta sanotaan Weledan nettisivuilla näin: "Deodorantissa on mausteiden salvian tuoksu ja sitä on mukava käyttää niin usein kun tahtoo." Minulle tämä tuoksu oli liian tuju. Tämä on hilkulla, ettei tuoksu vastaa äitini Pociksen kuvailemaa  Speckin Deo Stickiä: "Tämä tuote pitää nimittäin minun ylläni loitolla niin hienhajun, kärpäset kuin ihmisetkin - haju on sen verran vahva ja epämiellyttävä." Olen käyttänyt samaista deodoranttia ja allekirjoitan edellämainitun, mutta Weledassa on se hyvä puoli, että haju haihtuu nopeammin ja on vähän siedettävämpi. Käytän loput varmaan jalkadödönä, kunhan muistan pidättää hengitystä, kun laitan tätä. ;)

Citrus on yksi lemppareistani luonnonkosmetiikan deodoranteista! Tuoksu... Se ratkaisee niin paljon. Tämä on itse asiassa ainoa luonnondödö, jonka olen ostanut uudestaan. Kaikkia muita olen vain kokeillut ja toivonut, että parempaa olisi tiedossa.

Plussat:

+Suihkutettava dödö kuivuu nopeasti, mikä on tällaisen kärsimättömän ihmisen unelma. Tää onkin mulla mukana repussa esim. kuntosalilla, kun haluan freesata itseäni nopeasti ja tuoksua hyvältä. ^^

+Ei sisällä alumiinia, olen skeptinen myös sen potassium alumiinin (luonnossa esiintyvä mineraalikristallin) suhteen. Jotkut on kuulemma herkkiä sille, mikä voi johtua siitä, että mineraalikristalliin on voinut jäädä kuparia yms. sontaa louhinnan jäljiltä.

+Ympäristöystävällinen pakkaus, nämähän voi laittaa uusiokäyttöön esim. kasvien suihkutteluun/sumutteluun tai sitten lasin voi kierrättää

Miinukset:

-Pito voisi olla parempi, ei sovellu kovin massiviseen hikoiluun. Kevyen päivän deodoranttina tää on tosi jees.

-Sisältää alkoholia, mikä ei ole välttis hyväksi herkkäkainaloisille (mulla ei tosin ole ollut mitään kirvelyongelmaa edes sheivauksen jälkeen, lucky me).

-Lasipullopakkaus voi tuntua joistakin vähän riskiltä

Madara yrttideodorantti

Yleistä:
-Pohjolan salviaa ja luonnollisia mineraaleja sisältävä, rauhoittava deodorantti
-lupaa vähentää epämiellyttäviä hajuja ja tekevän olon raikkaaksi koko päiväksi
-Imeytyy nopeasti, ei jätä tahroja (lähde Madaran kotisivut)

Jos jotakin luonnonkosmetiikan deodoranttia on hehkutettu, niin tätä. Tää kuulemma pitää ja onkin monen luottodödö. Belle epäili yrttien hajua deodorantissa, mutta minä en moista osannut edes ajatella -ennen kuin olin kokeillut tätä.

Suurin ongelma minulla ja tällä yrttidödöllä oli, että en erottanut sen hajua  omasta hienhajustani! Heti kun olin levittänyt tätä kainaloihini, luulin melkein, että se oli jo pettänyt. Toisin sanoen en osaa edes sanoa, miten hyvä deodarantti on kyseessä, sillä en siis ihan oikeasti tiennyt, milloin haju tuli minusta ja milloin deodorantista. :D No, tämä on ollut minulla about puolitoista vuotta ja sen parasta ennen päivämäärä on mennyt umpeen. En taida käyttää tätä loppuun. Pitäisi vaan raaskia heittää pois (oih, jätettä).

Plussat:

+Ei jätä tahroja, kuten lupaa

+Imeytyy aika hyvin

+Ok pito

(+Madara on tehnyt uuden alumiinittoman deodorantin, joka tuoksuu mielestäni paremmalta. Sitä haluan jossakin vaiheessa testata. Toisin sanoen uskoni Madaraan vielä elää dödöjen kohdalla. :D)

Miinukset:

-kummallinen, ehkä vähän tunkkainen, haju

-sisältää potassium alumiinia

-muovipakkaus

Lavera Gentle Deo roll-on Lime & Rose

Laveran deodorantit kuuluvat niihin, joita mieluusti ostaisin uudestaan. Olen kokeillut sekä Limeä ja Rosea ja molemmissa on raikas ihana tuoksu, joka ei ole liian voimakas. Pito on ollut yksi parhaimpia luonnonkosmetiikassa tai niin ainakin muistelisin, viimeisestä käyttökerrasta on jo jonkin verran aikaa. Seuraava tuoksu voisi olla sama kuin Pocahontasilla eli appelsiini. Nam.

Plussat:

+Alkoholiton

+Alumiiniton

+Ihanat tuoksut

+Melko hyvä pito

Miinukset:

-uudet pakkaukset ovat muovista lasin sijaan

-pitkä kuivumisaika

Vanha kunnon lasipakkaus, RIP.

Ja onkin aika kertoa, mitä tällä hetkellä käytän eniten ja mihin olen juuri nyt mieltynyt:

Born to Bio Deodorantti Vanilja

Yleistä:
-Sisältää rauhoittavaa salviankukkavettä
- Erittäin hellävarainen.
-Ei tahraa eikä sisällä etyylialkoholia tai alumiinia
-Suuri roll-on helpottaa levittämistä (lähde Born to Bio -kotisivut)

Mulla on kaapissa neljä eri deodoranttia: yllämainitut Weledat, Madaran yrttitapaus ja tämä. Noista neljästä olen kokenut Born to Bion luotettavimmaksi. Ei sekään -jos en ole deodoranteista tätä jo selväksi tehnyt  -ihmeisiin pysty, mutta pito on hyvä ja tuoksu pysyy iholla pitkään, muttei häiritsevästi. Antiperspiranttien kanssa käy usein niin, että niiden tuoksu tarttuu vaatteisiin, mikä ei ole häirinnyt minua -päinvastoin. Luonnonkosmetiikan dödöjen kanssa on ollut turha haaveilla sellaisesta, mutta tästä Vaniljasta jää mukava pieni tuoksu ja tykkään siitä! Se myös yleensä peittää mun oman ominaistuoksuni kiitettävästi. Olisi kiinnostavaa kokeilla tästä toisen tuoksuisia versioita.

Plussat:

+Hyvä pito, peittää hienhajua tehokkaasti
+Ei sisällä (etyyli)alkoholia
+Alumiiniton
+Erinomainen hinta-laatusuhde (n. 8 euroa/ 75 ml)
+Riittoisa pakkaus
+Ei tarhaa vaatteita

Miinukset:

-Voisi kuivua vähän nopeammin
-muovipakkaus


Hyllyllä mulla odottaa seuraavaksi vuoroaan Neal's Yard Remedies Lemon & Coriander -Deodorantti. Olisin halunnut kokeilla tuota tapausta tätä postausta varten, mutta se säilyy avattuna vain 6 kuukautta, aivan kuten Born to Biokin, ja minulla on sen käyttämisen kanssa jo tekemistä. :D Toivoisin tosiaan saavani jostakin lasipulloisesta deodorantista itselleni kaverin. Odotukset ovat kovat. Saatte kuulla tästä todennäköisesti tulevaisuudessa:

Stay tuned.

Patyka 3-step -arvonnan voittaja!

Meidän ihka ensimmäisen arvonnan voittaja on arvottu. Askartelin tänään omin pikku käsin teidän arpojanne ja kun oli aika arpoa, niin minua jännitti! Oli niin kiehtovaa tietää, kuka onnekas voitti tämän mahtavan setin itselleen.

Ja voittaja on eLiina! Onneksi olkoon! ^__^ Otamme sinuun yhteyttä.

Hatusta vedetty voittaja

Kiitoksia kaikille arvontaan osallistujille, toivottavasti teillä muilla tärppää sitten tulevaisuuden arvonnoissa. ;)

Dödöä on siinä monenlaista...

Deodorantit kuuluvat elämässäni sarjaan ikuinen ongelma haaste. On kokeiltu luomua ja epäluomua, alumiinilla ja hajusteella tai ilman. Viime vuodet - itse asiassa monet vuodet - olen ainakin pääosin karttanut synteettisiä dödöjä ja sillä linjalla aion jatkaa. Lipsahdukset ovat tulleet joidenkin lempparituoksujeni kohdalla, kuten Yves Saint Laurentin Opium tai Guerlainin Shalimar - ne kun ovat parfyymeina tm. sellaisina nykykukkaroni ulottumattomissa. Tai jos oikein rehellisiksi heittäydytään, pikemminkin harkintakykyni ulottumattomissa. Nuorempana uskoin siihen oppiin, että kun toimii kuin rikas, tulee rikkaaksi. En ole tullut.

Napakymppidödöä ei ole vastaan tullut, mikä johtunee kaiketi ongelmall haasteellisesta kohteesta. Olen murrosiästäni saakka ollut kova tyttö hikoamaan: kun pääsin eroon PMS-oireisiin, synnytyksen jälkeisiin ym. hormonijuttuihin liittyvästä hikoilusta, kulman takana virnuilivatkin jo vaihdevuodet.

Joskus kauan sitten Oriflamella oli joku melkoisen hyvin toimiva roll-on. Taitaa olla nykyään eri purkissa sama tavara, Silk Beauty Anti-perspirant, ja tietty pullollaan alumiinia. Edellä mainitut, hinnoistaan päätellen häävimmät dödöt peittävät myös hienhajun, mutta ovat tuoksuina turhan voimakkaita. Paras dödö minulle on kuitenkin sellainen, joka on tuoksuton tai jonka tuoksu on niin mieto, ettei se häiritse mahdollisia muita tuoksuja.

Aina silloin tällöin kokeilen kristallideodorantteja, joita löytyy mm. Urtekramilta mutta vaste ei ole ollut kummoinen. Tosin paljon tässä dödöasiassa on kiinni siitä, millainen "hikoilukausi" minulla on menossa: joskus hikoilen enemmän, toisinaan taas vähemmän, ja hienhajun määrä vaihtelee yhtä lailla. Runsaaseen hikoiluun olen katsonut parhaimmaksi tottua puhtaasti mielenterveydellisistä syistä, mutta haju ottaa aina vain kupoliin. Siksi toivon/vaadin dödöltäni ennen kaikkea hajunpoistollista ominaisuutta.

Tähän mennessä parhaiten toiveisiini/vaatimuksiini on vastannut Lavera. Käytössä on ollut ruusun tuoksuinen dödö jonkin aikaa sitten, ja nyt on menossa Orange Feeling. Tuoksut ovat nopeasti haihtuvia ja lempeitä - jopa terapeuttisia - ja ainakin niinä kausina, jolloin en puske jätealtaan hajuista hikeä, tuote toimii. Hintakin on siedettävä. Ainoa selkeä miinus on roll-oneille tyypillinen kuivumisen odottelu. Onneksi tätä nykyä on harvoin hirveä kiire minnekään, joten luppoajan voi käyttää vaikkapa kainaloiden kuivatteluun.

Stickien etu on siinä, ettei tarvitse odotella, mutta eipä ole sieltäkään täysosumaa kohdalleni vielä tullut. Yksi dödö, joka vaatii oman kappaleensa tässä tarkastelussa on Speickin Deo Stick. Tämä tuote pitää nimittäin minun ylläni loitolla niin hienhajun, kärpäset kuin ihmisetkin - haju on sen verran vahva ja epämiellyttävä. Vaikka oman kehoni ikävistä hajuista haluankin eroon, en sentään halua vaihtaa niitä vielä ikävämpiin. Olkoon tämä esimerkkinä siitä, että ei ole helppoa dödömaakareillakaan - kun yksi asia toimii, joku toinen tökkii.

Uusin tuttavuuteeni Dödölandiassa on Lifen deo. Kyllä: pienellä kirjoitettuna, vaatimattomassa putelissa, anteeksipyytävän näköisenä. Tuote on itse asiassa niin vaatimattoman näköinen, ettei siitä oikeastaan edes kannattaisi ottaa kuvaa - tuskin muistatte sitä kuitenkaan. Sitä saa hyvin miedolla ja arkisella tuoksulla, mutta omani on varmuuden vuoksi tuoksuton. Siis summa summarum: mitäänsanomaton purkki ja tuote, maksaa vain jotain alle seitsemän euroa, ei tuota mitään kiksejä eikä houkuttele ostamaan ainakaan tällaista Ihanien Pakkausten fanittajaa.

Mutta. Minun on nyt turvauduttava vertaukseen, jottei lukija astelisi mahdollisen onnensa ohi. Tiedättehän sen ihmistyypin, joka ei tee numeroa itsestään, joka jää huomiotta ja jota ei kutsuta minnekään, koskaan? Ainakin olet kuullut tai lukenut sellaisesta? No, kuvittele, että puolivahingossa tutustut tällaiseen “noupadiin”. Huomaat, että kyseessä onkin poikkeuksellisen älykäs ja lahjakas persoona, joka huokuu hyvyyttä ja sisäistä kauneutta, ja tunnet häpeää siitä, että olet ohittanut tämän nöyrän ja vaatimattoman ihmisen silkkaa ylimielisyyttäsi. Arvasit oikein: deo on Dödölandian Ruma ankanpoikanen, jonka joutsenydintä ei pysty tunnistamaan ulkokuoren perusteella. Näin siis minun, toistaiseksi vielä lyhyen, kokemukseni mukaan.

Olen nyt muutaman päivän kuljeskellut tuoksuttomassa tilassa(tai sellaisen illuusiossa), eivätkä ainakaan omat hajureseptorini kykene erottamaan häiritsevää hienhajua. Ja koska vain aniharva ulkopuolinen tulee moisesta päin näköä huomauttelemaan, tämä riittää minulle. Jään uteliaana seuraamaan tulevaa, kuten loppuviikon tanssiharkkojen jälkeistä tilaa - silloin uusi tuttavuuteni lopullisesti punnitaan ja hyväksytään tai hylätään. 

Sitä odotellessa.

PS. Huomasittehan meidän uuden podcastin? Ensimmäisessä pulinatuokiossa Mulan ja Belle juttelevat toisten ulkonäön kommentoinnista ja pohtivat onko se ok. Sen jälkeen onkin juttua - yllätys yllätys - ihanista meikkituotteista. Käykäähän kuuntelemassa. :)

Kasvokkain ylpeänä esittelee: kauneus- ja hyvinvointipodcast!

Nyt täällä tapahtuu jännittäviä - siis ainakin meidän itsemme mielestä. :D Päätimme räväyttää, ja aloittaa blogin yhteyteen myös hyvinvointia, kauneutta ja luonnonkosmetiikkaa käsittelevän podcastin. Podcastissa juttelemme minä Belle ja pikkusiskoni Mulan, ainakin nyt näin alkuun, ehkä myöhemmin myös äitimmekin, joka teknisistä syistä osallistuu vielä toistaiseksi vain blogin kirjoitteluun.

Ensimmäisen podcastimme teemana on ulkonäköasioihin puuttuminen. Pohdimme yhdessä, miten ja milloin on ok puuttua toisen ihmisen ulkonäköön, erityisesti nuorten kohdalla. Saako nuoren ulkonäköä kommentoida? Koskevatko eri säännöt aikuisten ulkonäön kommentointia? Ja entäpä jos on huolissaan nuoresta ja haluaa tarjota apua esimerkiksi ihonhoitoon tai yli- tai alipainoon? Mikä on oikea tapa puuttua asiaan, tai onko sellaista? Huom! Jokunen vähemmän nätti sana taisi lipsahtaa jossain kohtaa, eli mieti, haluatko kuunnella lasten läsnäollessa. 

Toisessa osassa podcastia kerromme kumpainenkin yhdestä meikkituotteesta, johon olemme ihan juuri vastikään tutustuneet, (tosin yllättäen juttu sivuaa aika montaa muutakin tuotetta). Minun hyppysiini on päätynyt Zuiin uutuus, Maxi Lash ripsari, jota ei näytä löytyvän vielä edes maahantuojan sivuilta. Omani olen hankkinut Kauneushoitola Harmonystä. Mulan taas haluaa kertoa ensikosketuksensa Laveran meikkipuuterista, jonka metsästyskertomus on ilmestynyt blogissa aiemmin.

Alunperin aioimme julkaista tämän koko meidän pulinatuokiomme yhtenä kappaleena, mutta äidin ehdotuksesta jaoimme sen kuitenkin kahteen osaan. Olin tietysti hirmu hämmästynyt äidin ehdotuksesta - mitä, kuka muka ei halua kuunnella minua yli tuntia putkeen? Käsittämätöntä! Mutta ehkä siinä sitten on perää, ja helpottaa varmaan kuulijaa, että yksi kuunneltava pätkä on lähempänä puolta tuntia kuin tuntia. Eli voitte joko kuunnella ensimmäisen podcastimme molemmat osat peräkanaa, kuunnella ne eri päivinä, tai kuunnella vain toisen pätkän. Jaoin höpötykset niin, että pääaiheet saivat kumpikin oman pätkänsä.

Podcastissa viitataan ainakin seuraaviin asioihin:
(Jos ette vaikka saaneet puheestamme selvää.)

• Alussa puhutaan akneihon herättämistä kommenteista. Taustaa Mulanin ihohistoriasta löytyy hänen ensimmäisestä blogipostauksestaan ja meikkaamista käsittelevästä postauksesta. 

• Podcastin toisessa osassa mainitsin lukemani mielenkiintoisen kirjan, Gretchen Rubinin Tee siitä tapa. Viittasin siihen, kun pohdin minun ja Mulanin luonne-eroa kosmetiikan käyttäjinä. Toinen meistä on enemmän uuden avaaja ja toinen käytä se loppuun -tyyppiä. 

• Mainitut tuotteet puolestaan ovat: 

Zuii Volume Mascara

Zuii Maxi Lash Mascara
Kjaer Weisin ripsari 

Lavera 2-in-1 Compact Foundation

Kjaer Weisin meikkipohja, (näitä ei mainittu, mutta käyttämämme sävyt ovat Bellellä Like Porcelain ja Mulanilla Silken)

RMS Beautyn meikkivoide sävy 11
Barefaced Beautyn mineraalimeikkipohja, sävyt Promise ja Innocent.

Lavera 2-in-1 Compact Foundation -meikkipuuteri

• Lopussa kerromme uudesta luonnonkosmetiikan verkkokaupasta Hetki kauneudelle, jonka facebook-sivut löytyvät täältä. Sieltä löytyy myös koodi, jolla saa verkkokaupasta 15% alennuksen 18.10. asti. Keskustelussa mainitsin olevani erityisen iloinen siitä, että tästä verkkokaupasta löytyy kaksi suomalaista luonnokosmetiikkasarjaa, mutta heti vilkaistuani sivuja uudestaan, hoksasin että löytyyhän sieltä kolmaskin. Äänitteellä mainitsemieni Mia Höydön ja EkoPharman lisäksi Hetki kauneudelle myy myös Flow'ta, jota ei sitäkään kannata suinkaan sivuuttaa.

Deodorantit - luonnonkosmetiikan kompastuskivi?

Luonnonkosmetiikassa deodorantit taitavat olla usein se eniten epäilyksiä herättävä alue. Deodorantti on monesti se, joka vaihtuu luonnonkosmetiikkaan viimeisten joukossa, jos silloinkaan. Jos ei erityisesti nauti hieltä haisemisesta*, on aika tiukka paikka vaihtaa tuttu ja toimiva täysin tuntemattomaan. Varsinkin kun kritiikkiä luonnonkosmetiikan deodorantteja kohtaan kyllä kuulee. Yhteen aikaan ainoa, jota tunnuttiin kehuvan, oli Madaran yrttideodorantti. (Jota itse en ole muuten kokeillut, koska yrtti nimessä kuulostaa liian epäilyttävältä. Mitä se on, jotain oreganoa? No thanks. Tosin tiedän, että ei pitäisi tuomita haistelematta. Varsinkin kun minttukin on yrtti. No mutta kun se nimi. Olen ennakkoluuloinen. Nimi pahentaa miestä, anteeksi vain.)

Tällä viikolla ajattelimme kaikki kertoa tähän mennessä käyttämistämme luonnonkosmetiikan dödöistä, ja joistakin normikosmetiikankin tapauksista, ja esitellä joitakin lemppareitamme, (ja ehkä niitä vähemmän lemppareitakin). Itselläni tosin esiteltävää ei ole kovin monen merkin verran. Vaikka en voi väittää olevani luonnostani mitenään erityisen sulotuoksuinen, deodorantit tuntuvat kestävän minulla käytössä pitkään ja olen kokenut useammankin merkin ihan kohtuullisen toimivaksi. En oletakaan minkään tuotteen pitävän minua kasteen raikkaana vielä viisi päivää suihkussa käynnin jälkeen, eli en mielestäni vaadi paljoa - ja olen saanut sen mitä olen vaatinutkin. Vuorokauden pito, jopa parinkin, on onnistunut minun kohdallani kaikilta luonnonkosmetiikan deodoranteilta.

En tietysti tiedä, kuinka haisevana ympäristö minua pitää ja onko oma nokkani vaan niin tottunut, mutta ainakin itse kuvittelen, että en haise mitenkään älyttömän helposti. Poikkeuksen tässä tekee stressi. Stressaavassa tilanteessa, tai sanotaanko paremminkin että stressantuneessa mielentilassa, minä ensinnäkin hikoilen tavallista helpommin ja jostain syystä, valitettavasti, myös haisen paljon voimakkaammin. Eli siinä yksi todella hyvä syy vältellä stressaantumista, lukuisten muiden ohessa. Silloin ei tunnu auttavan mikään, mikä normaalisti tehoaa.

Vaikka tosiaan itse en ole kokenut luonnonkosmetiikan deodorantteja mitenkään vaikeastilähestyttävänä alueena enkä kaipaile antiperspirantteja, on kuitenkin monia, joille tämä on paljon vaikeampi pala purtavaksi. Sitä täydellistä dödöä saa ilmeisesti ihan tosissaan metsästää. Hikoilun määrään ja hajun voimakkuuteen vaikuttaa moni asia ilmeisesti ihan geeniperimästä lähtien, mutta myös hormonaalinen kierto ja liikunnan määrä tekevät oman osansa. Toisille pitävän deodorantin löytäminen on todellinen onnenpotku, eikä lähtökohtaisesti onnekkaimmillekaan tee pahaa omistaa dödöä, joka pitää myös vähän haastavammissa olosuhteissa.

Tällä viikolla julkaisemme deodoranttikatsauksen lisäksi, ehkä jopa ennen sitä, myös jotakin ihan muuta, jotakin vähän erilaista. Olemme itse aika jännittyneitä asian kanssa, mutta kyseessä on kuitenkin jotain sellaista, mikä sopii blogimme teemaan kuin nappi silmään. (Pitäisi kai sanoa nyrkki, mutta kun se ei ole oikeastaan kovin kiva sanonta. Nappisilmät on söpöt.) Kuka arvaa, mistä on kyse? :)

*Tämä on noloa, mutta minä kylläkin joskus nautin. Lähinnä siis silloin, jos olen urheillut kovasti, (eli harvoin), ja tiedän meneväni suihkuun ennen kuin tapaan seuraavan kerran ihmisiä. Mutta joo, ehkä olen vähän ällö.

Mitä tarttui Kutsu kauneuteen -tapahtumasta?

Kyllä, minäkin huomasin viime kuussa Sokoksella olevan säpinää ja päätin sitten käydä yhtenä lauantaina ihmisten ilmoilla, kun muuten en olisi varmasti kotiovesta astunut ulos. Piti olla joku porkkana.

Itse viikon huippuedut eivät houkutelleet minua lainkaan, koska en tykkää ostaa enää juuri normikosmetiikkaa (ah,säästyy rahaa edes siinä!). Huomasin kuitenkin -itse asiassa jo paljon aikaisemmin - että S-etukortilla sai joitakin Estelle & Thildin tuotteita edullisemmin. Se oli jäänyt vähän kutkuttelemaan. Olin myös lukenut Karkkipäivä-blogista, että etusetelillä olisi mahdollista saada 20 prosentin alennus mistä tahansa normaalihintaisesta kosmetiikkatuotteesta. Kiinnostukseni heräsi viimeistään tässä vaiheessa.

Olin katsellut myös hetken aikaa Laveran meikkipohjaa, joka kiinnosti minua kovin. Huomasin sen olleen Biodellyssä hyvässä alennuksessa, mutta tuote oli jo loppunut. Ja koska kyseessä oli outlet-tuote, en uskonut, että sitä voisi saada enää. Harmi.

Toivoni heräsi uudelleen, kun sain tämän jälkeen tietää Kutsu Kauneuteen -alennuksesta. Nettiselailin Sokoksen verkkokauppaa ja yritin ottaa selvää, löytyisikö mun meikkipuuteria sieltä. Ei löytynyt. Äh. Olisikohan siellä silti jotain, johon tuota tarjousta olisi kiva hyödyntää? Tiesin, että haluan poistua lauantaina talosta (ja mietin näitä asioita siis edellisenä päivänä).

Laskin, että itse asiassa S-kortilla saatu tarjous haluamastani Estelle & Thildin Sävyttävästä päivävoiteesta oli vähemmän kuin 20 prosenttia. Toisin sanoen, jos en käyttäisikään S-etukorttia maksaessa ja antaisin etusetelin, saisin sen hieman (euron pari) vielä entistäkin halvemmalla.

Kaikki ei mennyt aivan kuten olin suunnitellut. Astuin Sokokseen ja etsin kuvastoja, joita Karkkipäivä Sannin kirjoittaman tekstin mukaan sieltä löytyisi:

“Kuvaston mukana muuten tulee 20% etuseteli :)

Kysyin Sokoksen kassalla, ja etuseteleitä saa kuulemma käyttää viikon aikana niin monta kuin sattuu käsiinsä saamaan (kuvastot ovat Sokoksissa yleisessä jaossa).”

Niinpä kiertelin Sokoksessa aikani etsiskellen noita kuvastoja. Enkä tietty löytänyt. Jouduin turvautumaan epätoivoisiin keinoihin ja kysyin myyjältä apua. Hänellä ei kuvastoja ollut, mutta osoitti jonotonta kassaa, josta voisin kysyä asiaa. Argh. No, menin kassalle ja kysyin. Heilläkään ei ollut etuseteleitä (tässä vaiheessa pelkäsin, että olin tullut ihan turhaan koko liikkeeseen), mutta sieltä sanotiin, että viereisessä S-marketissa niitä saattaa olla, mutta hän ei tiennyt jaettiinko niitä ilmaiseksi vai täytyikö kaupasta ensin ostaa jotain.

Epätoivo alkoi jo hiipiä sieluuni, mutta koska sinne asti oltiin tultu, menin S-markettiin. Tarkkailin kassaliikennettä: antoivatko kassatyöntekijät asiakkailleen mitään muuta kuitin lisäksi? Vastaus: eivät. Mieliala: turhautunut. Onneksi huomasin taas jonottoman kassan ja kysyin myyjältä, oliko hällä kyseisiä etuseteleitä. Arvatkaa mitä? Oli! Ja tarvitsiko ostaa jotain? Ei! Tyytyväisenä hipsin takaisin Sokokseen ja aloitin shoppailun puhtaalta pöydältä.

Ja nyt juttu kääntyykin hauskaksi. Se Laveran meikkipuuteri, mitä ei Sokoksen verkkokaupan mukaan pitänyt olla tuolla Sokoksessa myynnissä, oli siellä myynnissä! Nyt tiesin, mihin etusetelini käyttäisin. ^^ Kävin hakemassa kaveriksi vielä E & T:n Sävyttävän päivävoiteen (kun nyt kerta siitäkin sai alennusta, vaikkei yhtä paljon), etsin vielä meikkivälinepuolen ja ostin sieltä puuterisiveltimen irtopuuteria varten ja lampsin kassalle ja tunsin oloni voittajaksi.

Ah, Laveran meikkipuuteri, sinussa on peili. <3 Mä niin olen kaivannut jotankin, jossa on peili, etenkin nyt kun Bellapierreni on loppu.





P.S. Ehdit osallistua vielä tämän päivän ajan Patyka 3-stepin arvontaan!

And it's so hard to say good bye when it comes to this...

Nuo laulun* sanat alkoivat soimaan päässäni heti, kun Bellapierren Compat Mineral Foundationista alkoi näkyä enemmän pohjaa kuin puuteria (voi helkutti ton nimen kanssa oikeesti, en voinut puhua tuosta merkistä parin miehen kuullen, kun nämä heti alkoivat hekottaa). Virve Vee kysyi vastikään blogissaan, milloin puuteri tulisi vaihtaa ja vanha heittää pois. Olen juuri tässä hankalassa ja kipeässä vaiheessa, kun minun olisi aika todeta, että minun Bellapierre -puristepuuteri on lopussa. Tai aivan loppumaisillaan. Mutta en vielä haluaisi sanoa hyvästejä, syitä on useita.

1. Se on mun ainut kosmetiikkatuote, jonka yhteydessä on peili. Tai ehkä niin päin, että mulla on peili, jonka yhteydessä on tarvittaessa puuteria ja vippa! Tällainen kiiltonaama tarvitsee sellaista. Ja kun luonnonkosmetiikkaa käytän, ois tosi kiva tarkistaa, onko esim. ripsari päässyt leviämään.

2. Se on mun kosmetiikkatuote, jossa on peili ja se on muovirasiassa. Jolle tekisin mitä? Heittäisin roskiin? Täydellisen peilin? Vielä käyttökelvollisen vipan? (Mihin muuhun mä käyttäisin sitä? Eikä mulla oo mitään fiksua säilytysjärjestelyä sille.) Heittäisinkö siis kovaa muovia ja lasia roskiin? Tässä vaiheessa ajattelen paljon esimerkiksi Zao-merkkiä, jolla on paljon täyttöpakkauksia, jotka on tehty vielä kaiken lisäksi nopeasti kasvavasta bambusta! Ja tässä minä nyt heitän periaatteessa käyttökelpoista kamaa roskiin. Siis silleen käyttökelpoista, jos tähän vain saisi lisää puuteria, that’s all.

3. Olen ostanut tämän Virosta, enkä tiedä, mistä Suomessa sitä saisi lisää. Verkkokaupasta kyllä, mutten halua maksaa postimaksuja, minusta sen hinta on riittävä ilman niitäkin (n. 40 euroa). Joka tapauksessa, jatkosaatavuus on kysymysmerkki.

4. Tuo puristepuuteri oli vaan niin kätevä! Sillä sai aikaan vaivattomasti hyvän meikkipohjan ilman ihmeellisyyksiä. Matkalle tarvitsi vain tuon, kabukin, ripsarin, poskipunan ja sille siveltimen ja siinä oli täydellinen meikki! En oikein välitä raahata mukanani mineraali-irtopuutereita reissulla, ne ei vaan ole musta niin käteviä, vaikka niiden jäljestä tykkäänkin kovasti. Tykkään myös kiinnittää tällä BB-voiteen, tää on ollut hyvä siihen hommaan.

Kun aloitin Bellapierren käytön, alussa ajattelin, että nyt taisi mennä rahat hieman hukkaan. Tuntui, että puuteri mureni todella herkästi ja siksi se kului turhankin nopeasti. Hyvää peittokykyä oli ekalla kerralla hankala saada.

Murenuvuusongelman katosi/ei häirinnyt enää, kun olin jo käyttänyt puuteria jonkin aikaa. Kenties jo totuin ja opin käyttämään sitä, olin kuitenkin ollut tätä ennen tekemisissä vain irtopuutereiden kanssa, tämä oli ensimmäinen mineraalipuristepuuterini.

Pahoittelut kuvasuhteiden vääristymistä, nyt ei pelattu yhteen muokkausohjelman kanssa, mutta meikin peittävyyteen ei ole muokkauksin kajottu.

Huonon peittokyvyn syyksi selvisi käyttöön sopimaton sivellin. Kuten kerroin, ostin tämän Virosta ja kokeilin tätä jo reissun päällä  ja testasin samalla uusia siveltimiäni, jotka myös ostin Virosta. Kokoilemani sivellin teki liian kevyttä jälkeä. Otettuani käyttöön luottokabukini, levitys onnistui paljon paremmin ja peittävyyttäkin tuli, sain melko hyvin finnit piiloon. Eihän tämä tietenkään täysin peittävä ole, mutta aika hyvää jälkeä sillä saa aikaiseksi ottaen huomioon, että lookki on minusta hyvin kuullas ja luonnollisen näköinen. Kokeilin tätä myös yhdessä Iroisien BB-voiteen kanssa ja se yhdistelmä oli mielestäni tosi toimiva etenkin kesällä: Pride-päivänä aurinko porotti eka kertaa koko kesänä ja ei kuulkaa naama palanut sillä kombolla!

Kaikissa kuvissa on sävy Ivory

Tää oli kyllä kesälle ihannepuuteri: siinä on 15 suojakerroin ja se on vettähylkivä -ja lisäksi edellä mainitsemani puolet: helppo laittaa ja kuljettaa mukana. Myyjä sanoi minulle, että tämä naamassa voi mennä uimaan. Olin aika skeptikko sen asian suhteen, eikä se ollut ominaisuus, joka sai minut ostamaan tuotteen. Kaikki, jotka vietitte Suomessa kesän varmaan ymmärrätte, jos kerron, ettei tuota meikkiä ja uimista tullut juuri testattua. Samainen myyjä myös kertoi, että tuote on hoitava ja sitä voi laittaa myös yöksi näppylän päälle tarvittaessa. Meikkiä yöksi? Laitoin pari kertaa kokeeksi tätä jonkun näpyn päälle, en havainnut mitään mullistavaa (kuten harvoin minkään tuotteen kohdalla, jos rehellisiä ollaan), mutta eipä tuo haittaakaan tehnyt.

Noin puolessa välissä puuteria valitin kumppanille, miten nopeasti tämä tuote kului ja että oli ihan kiva kokeilla, mutta tuskin ostan uudestaan. Mutta nyt kun tiemme ovat eroamassa, olen ahdistunut. Ei vielä, ei näin.

Minusta tuntuu, että minun ja Pierren täytyy ottaa uusintakierros. Meillä oli niin hyvä kesä yhdessä, haluan nähdä millainen syksy meille tulisi (tai talvi, riippuu milloin ja miten saan uuden tällaisen haltuuni).

*Kappale oli Christina Aguileran Hurt, jos jotakuta jäi vaivaamaan


P.S. Vielä ehdit osallistumaan meidän upean Patyka 3-step -puhdistuksen arvontaan TÄSTÄ!


Edit: Lisätty puuterin sävy ja tuotten koko nimi