Minulle ei tällä hetkellä riitä, että ruoka on terveellistä, haluan sen myös olevan eettistä. Uskon, että nämä kaksi asiaa ovat yhdistettävissä, mutta kaltaisellani tunarilla voi olla aika rankkaa keittiössä.
Lauantaina tuli syötyä aamuapalaksi tällaista: Banaanilettuja (banaani + kananmuna), mustikoita ja mansikoita sekä päällä kermavaahtoa, jota makeutettiin luonnonvaniljalla. Näky ei ole kaunis, tiedän, mutta maussa sen sijaan ei ollut valittamista. Mutta oliko se hyvää ruokaa? Tästä arvio:
Puolesta:
-Hyvä proteiinipitoisuus kananmunan ansiosta
-Gluteeniton (pitäisi olla hyvä juttu mm. aknelle)
- Sisältää banaania ja marjoja, joissa on mm. vitamiineja
- Kermavaahdossa ei sokeria
- Munat ja banaani luomua
- Itsetehty, ei lisäaineita yms. muuta turhaa
- Maistuu nannalta, hyvä herkku näin viikonloppuisin
Vastaan:
- Ei vegaaninen: sisältää kananmunaa ja kermaa
- Marjat ovat lämmitetty, suurin osa vitamiineista on haihtunut samalla tämän takia
- Banaanit ja marjat sisältävät paljon sokeria
- Kermavaahto ei ole terveysruokaa
-korkea hiilaripitoisuus
Eli en voi olla miettimättä: oliko tämä nyt terveellistä vai ei? Riippuu täysin, mitä ruokasuosituksia uskoo tai noudattaa, omani eivät ole mustavalkeita, mutta silti otan nämä huonot puolet huomioon lähes joka kerta ruokaa tehdessä. Aika ahdistavaa.
No entäs sitten illallinen?
Jotain eettistä kenties? Ei lihaa, muttei ole ilmeisesti vegaaninenkaan. No, kaikkea ei voi saada.
Näyttääkö tämä teistä terveelliseltä? Itse ajattelin niin, ainakin aluksi. Lautasella on yksi Quorn -sieniproteiinipihvi, itsetehdyt bataattiranskalaiset, joissa oliiviöljyä ja mausteita ja tammenlehtisalaattia, kirsikkatomaatteja, kurkkua, hapankaalta ja muistaakseni alle kätkeytyi myös vähän linssejä. Mutta oliko tämä hyvä ruoka?
Puolesta:
-Lihaton, joten eettisempi valinta
-Puolet lautasesta sisälsi kasviksia kuten oikeaoppisessa ruokaympyrässä. Lisäksi salaatti ei ole mitään jäävuorisalaattia, vaan tarkoituksella valittua ravintorikkaampaa tammenlehteä
-Hapankaali luomua
-Valmiiden pakasteranskalaisten sijaan on valittu enemmän ravintoaineita sisältävä bataatti ja hyvä laatuista öljyä ja maustettu itse puhdistamattomalla merisuolalla ja pippurilla.
-Pihvin ansiosta tulee hyvin proteiinia
 |
| Quorn-pihvien ainesosista löytyi ikäviä ylläreitä, kuten esim. vehnää |
Vastaan:
-Ei vegaaninen
-Kirsikkatomaatit ulkomaalaisia
-Kirsikkatomaatit ulkomaalaisia
- Pihvi vaikuttaa pitkälle prosessoidulta
- Sisältää gluteenia (Tämän takiako minulla on akne?)
-Oliiviöljy ei välttämättä kestä kuumentamista
-Bataatissa on paljon hiilareita
Näiden ajatusten kanssa saan painia jatkuvasti, jos pysähdyn edes hetkeksi miettimään syömisiäni. Sitten aknen hoitoon annetaan neuvoksi syödä terveellisesti. Niin siis miltä kantilta? Viikonlopun ruuan katsauksen perusteella voidaan vilkaista miten meni: Gluteeniton? Ei. Vähähiilihydraattinen? Ei. Maidoton? Ei. Eli ovatko nämä valintani syypäitä siihen, että iho kukkii? En usko tietenkään, että asia olisi näin yksioikoinen ja helppo, mutta välillä sitä tulee luettua postauksia, jossa sanotaan, että ole gluteeniton ja maidoton, niin eiköhän se siitä. Ja oliko muuten ruokavalioni päin sitä itseään? Minusta olisin voinut tehdä paljon huonompia valintoja. Esimerkiksi illallisen suhteen. Quorn-pihvi olisi voinut olla eineslihapihvi, bataatit pakasterankalaisia ja salaatti olisi voinut uupua kokonaan. Olen syönyt sellaistakin ruokaa.
Ruuan kohdalla koen, että aina asiat voisi tehdä paremmin ja aina jokin menee pieleen. Ehdottomuus aiheuttaa vain ahdistusta ja pahimmassa tapauksessa pakkomielteen, joka voi johtaa syömishäiriöön/syömishäiriöihin. Arjessani on jo monta tekijää, jotka kuormittavat minua ja haluaisin ruuan olevan minulle nautinto, en hampaiden kiristelyn aihe. Nykyään löysään pipoani asioiden suhteen, mutta silti välillä harmittaa. Aiheutanko minä itselleni aknen? Ja miksi silloin, kun olen ollut ehdoton, ihoni on silti ollut huonossa kunnossa? Miten voi syödä "täydellisesti" (riippuu, mihin ruokalahkoon kuuluu), mutta silti rennosti ja stressaamatta? En ole vielä löytänyt ratkaisua tähän, mutta ajattelin nyt vähentää stressaamista ja keskittyä hyviin asioihin ruokavaliossani enkä vain huonoihin. Tällä viikolla haemme luomumunia kimppatilauksesta, se on ainakin tekee ruokavaliostani jollain tavoin hyvää,
Jotenki musta tuntuu, että sama mitä syöt, ni se on jonku mielestä jollain lailla pielessä. Joten syön niinku hyväksi näen. :D
VastaaPoistaNiinpä. Aina löytyy joku, joka kertoo, mikä ruuassa on vikana. Maalaisjärki on musta sallittua näissä asioissa. Mutta vaikken halua olla ehdoton, on viime aikaiset uutiset saaneet minut taas muistamaan kasvisruuan tärkeyden eettisestä näkökulmasta. Ja toki ekologikisesta -eikä lihan vähentäminen tee terveydellekään pahaa, suomalaiset syö sitä ihan tolkuttomia määriä (itseni mukaan lukien)!
PoistaMutteivät nää ole ihan mustavalkoisia asioita. Esimerkiksi tämä iänikuinen voi vs. kasvirasvat ja sokeri vs. säilöntäaineet.
Mulla on omassa elämässä niin paljon pakkomielteitä, että ruoka on yksi johon en halua sitä siirtää. Joten komppaan Kataroomaa. Maalaisjärki on todellakin sallittu. :)
VastaaPoistaKomppaan Belleä, kadehdin sinun ja Katarooman asennetta. Ja lisään vielä, että luin postauksen, jossa kerrottiin, mitkä ruoka-aineet eivät toimi keskenään. Että tällainenkö myös pitäisi huomioida? Ei vaikka maitoa ja lihaa tai kalaa samaan ruokaan. Aaargh, nopeasti saa elämästään helvettiä. Ja mites nyt sille suolistolle pitikään tehdä vai täytyykö mun huolehtia maksasta vai kenties sittenkin antaa aivoille ruokaa? Entä lihakset? Ja hormonit? Tosiaan, tää on ihan loputon suo ja syvemmälle vaan pääsee. Sitten kun mukaan sotketaan ravintolisät, niin ai että. :P
PoistaNiin joo, tuosta mä meinasin kirjoittaa kans, mutta unohtui kaiken tuon vyöryn seasta. Eli nuo ruoka-aineet, joita ei pitäisi yhdistellä. Sama koskee lisäravinteita. Tietyt ravinteet kannattaisi ottaa aamulla, toiset illalla. Ja esimerkiksi D-vitamiinin kanssa ei pitäisi ottaa A-vitamiinia, (uskaltaako siis syödä silloin porkkanaa, eikö siinä ole A-vitamiinia?), koska A-vitamiini estää D-vitamiinin liukenemista.
PoistaSitten kun nämä kaikki tiedot ovat ripotellen tulleita, mikä mistäkin, eikä kaikkien lähteet ole välttämättä luotettavia, tai ainakin pitäisi ehkä itse tarkistella tiedot vielä jostain muualta. Pitäisi alkaa lukea niitä itse tutkimustuloksia. Argh!
Tää on kyllä loistava aihe! Tai siis ihan kamala, mua rassaa nämä samat kysymykset, mikä vaikeuttaa kyllä ihan tosissaan järkevän ruokarytmin muodostamista - kun ei voi tietää eikä osaa päättää, mikä on se järkevä tapa syödä. Ja järkevän lisäksi eettinen ja ekologinen.
VastaaPoistaJos etsii oikeasti kaikin tavoin optimaalista ruokavaliota, alkaa vain ahdistamaan. Tai sitten on pakko valita joku tietty ruokauskonto ja noudattaa sitä sokeasti ja sivuuttaa kaikki eettiset kysymykset, jos ne tahtovat tulla tielle. Ja minä en vaan pysty siihen. Mutta koska en pysty ideaaliinkaan, kun en tiedä mikä se on, syön vähän miten sattuu ja ideologiani vaihtuu koko ajan. Se taas tekee syömisestä entistä stressaavampaa, enkä koskaan ole tyytyväinen valintoihini. Huoh...
Sitten jos ekologisuuden, eettisyyden ja terveellisyyden lisäksi menee muihin yksityiskohtiin, ollaan jo tosi syvällä suossa. Esimerkiksi pitäisikö ruokien hormonaaliset vaikutukset huomioida? Olen joskus selaillut Kaisa Jaakkolan Hormoonidieetti-kirjoja, mutta en ole jaksanut perehtyä kuitenkaan syvemmin. Mutta pitäisikö? Vai ovatko ne aivan huuhaata? Tai mahdottomia totetuttaa? Nythän hältä on tulossa uusi kirja ensi vuoden puolella ja mietin että ehkä sen voisi lukea.
No, onko hormonit sitten ainoa asia, joka pitäisi ottaa syömisissään huomioon? Ei suinkaan. Kirjojahan on kirjoitettu tottakai myös suolistoon keskittyen. Ja nyt törmäsin maksaankin. Ja kaikkia näitä pidetään sinä tärkeimpänä asiana. Että suolisto onkin ihmisen toiset aivot. Ja maksa on tärkein elin, joka vaikuttaa kaikkeen.
Oikeastaan näissä syömisasioissa, kuten hyvinvointiasioissa ylipäänsä, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Eli ehkä voisi olla hyvä, että keskittyy yhteen juttuun, ja toivoo että muut asiat pysyy kunnossa siinä ohessa.
Ainiin, ja sitten vielä yksi olennaisen tärkeä juttu, ainakin minun elämässäni. Ruuan tekemisen pitäisi olla helppoa. Olen ihan taitava kokkaaja, kyse ei ole siitä, mutta olen todella surkea ryhtyjä. En saa helposti aloitettua, ja jos projektissa on mitään osaa, mistä en ole ihan varma, mitä sen kanssa tekisin, en saa aloitettua ollenkaan. (Tässä sitten käy ongelmaksi se, että jos en ole varma siitä, että suunnittelemani ruoka on ideaali, on ryhtyminen erityisen vaikeaa. Eli toisin sanoen ruuan laittoon alkaminen on minulle aina kynnys.) Tähän ongelmaan voisi auttaa jälleen kerran ne rutiinit. Minun pitäisi saada vain rutinoitua joku loistava, tai edes hyvä, tai oikeastaan edes kohtalainen ruuanlaitto- ja syömissysteemi.
Joo, mua alkaa ihan hengästyttää tämä aihe. Mutta tuli mieleen, että jos näistä asioista avautuisi täällä blogissa ja ottaisi ihan projektiksi hajanaisten ajatusten läpikäymisen ja niiden näkyväksi tekemisen, ehkä jonkinlainen järkevä systeemi alkaisi hahmottua.
Katarooman ja Jonna H:n asenne on kyllä ihanan terve, ja olisi mahtavaa, jos pystyisin samaan, mutta en vaan pysty. En ainakaan käsittelemättä tätä asiaa ensin kunnolla. Ja kun minulla kuitenkin on ylipainoa, on ruoka-asioita pakko vähän pohtia.
No mutta siis hyvä aihe. Tai ainakin sellainen, josta riittää ahdistusta. Ei kun siis asiaa.
Olen suht koht tyytyväinen syömisiini, vaikkakin haluaisin yhä vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä omassa ruokavaliossani. Mulle tämä on ollut vuosien projekti, ruoka-asiat ei todellakaan ole luontaisesti helppoja. En erityisesti pidä ruuanlaitosta tai ruuasta yleensäkään, mutta näköjään sitkeällä opettelulla voi saavuttaa jotain tuloksia. Yritän olla lisäksi itselleni vähemmän ankara, koska välillä ei vain jaksa. Yleisesti ottaen mulle on kuitenkin eettisyys ja ekologisuus tässä asiassa tärkeää, ja mieluusti se ruoka saisi olla terveellistäkin.
VastaaPoistaPieni eettisen ahdistuksen aiheuttaja on myös koira, joka luonnollisestikaan ei voi olla kasvissyöjä, vaan sille ostetaan lihaa kymmeniä kiloja vuodessa. Onneksi olen välillä saanut ostettua sapuskoja luomutiloilta, jotka ovat mieluusti myyneet lihaisia luita, rasvaa ynnä muuta "ylimääräistä" edulliseen hintaan. Silti määrä on aika huikea. Mutta kuten sanottua, koira on lihansyöjä, joten ei auta kuin tehdä se minkä voi.
Mäkin oon huomannut, että ankaruus ei tällaisessakaan asiassa auta, vaan päinvastoin pahentaa tilannetta. Mäkään en sanoisi, että ruuanlaitto ois mun juttu. Oisko sulla jotain konkreettista esimerkkiä, mikä sulla autto? :)
PoistaYmmärrän tuon koiran tuoman eettisen ristiriidan, mutta minusta on eri asia, että ihminen, joka ei tarvitse lihaa, syö sitä, kuin koira, joka on lihansyöjä, syö lihaa. Ja musta toi luomutilalta ostaminen kuulostaa tosi hyvältä! Koira ei tosiaan voi alkaa vegaaniksi, eikä sen kuullukaan, niin se vain on. Ja koska koira on lemmikki, ei sillä ole mahdollisuutta pyydystää omaa ravintoa luonnosta, kuten se muuten tekisi. Joten vähäksi jää vaihtoehdot. Minusta kuitenkin ihmisen tietoinen eläinten syöminen on huolestuttavampi ja merkittävämpi ongelma maailmassa kuin koiran ruokinta, joten jo se, ettei itse käytä vaikka lihaa, on jo iso juttu. :)
korostetaan vielä, että mulla on mennyt tähän vuosia ja matka jatkuu :) ja yhä saattaa olla joskus päiviä, että syön vain paahtoleipää voilla (tosi terveellistä ja ravitsevaa). Mutta olen tehnyt muutokset yksi kerrallaan. Ennen söin kaikkea lihaa, enkä edes osannut laittaa kasvisruokaa. Ihan eka muutos taisi olla, että jätin pois broilerin. Se kun ei tuntunut enää missään, niin tein seuraavan muutoksen jne. Tavoitteena oli, että söisin mahdollisimman hyvää ja ravitsevaa kasvispainotteista ruokaa, jota laittaisin itse (tai puoliso). Tähän on kuulunut jonkinlaista ruokalistan suunnittelua, kaupparutiinien muutoksia, keittokirjojen selailua, reseptien kokeilua.. järjestelmällisellä reseptien kokeilemisella olen löytänyt uusia suosikkeja, jotka ovat jääneet sitten vakituiseen käyttöön. Mulla on ollut myös tiettyjä inhokkeja, joita olen yrittänyt opetella sietämään, jotta ruuanlaitto ja syöminen olisi helpompaa. Nyt opettelussa on maitotuotteiden vähentäminen, ja aloitin sen aamupalasta, koska se tuntui helpoimmalta vaihtoehdolta.
PoistaVähän mua edelleen hämää juuri se, että mikä on sitä kaikkein terveellisintä ja ekologisinta. Olen kuitenkin yrittänyt ajatella, että pienikin muutos on hyvästä, ja jo asian tiedostaminen on hyvä juttu, ja ohjaa oikeaan suuntaan :) Toivottavasti ainakin!
Okei, ei sullakaan mitään taikakeinoja ollut tähän hommaan. :D Ihaltavan sinnikkäästi olet tehnyt muutoksia, ei voi muuta kuin nostaa hattua! Musta tuntuu, että tämä on mulle sellainen vuodenaika, jolloin tärkeintä on selviytyminen ja kaikki muu on toissasijaista. Eli niitä suurempia muutoksia olisi ehkä parempi tehdä valoisempana vuodenaikana. :)
PoistaMäkin myös haluan uskoa, että tiedostaminen ja pienten asioiden muuttaminen arjessa parempaan ovat jo hyvä juttu. :)