Puhtaus on puoli ruokaa

Olin aikeissa tehdä tällä viikolla blogiin putsarivertailun. Olen kokeillut ja käyttänyt luonnonkosmetiikan piiristä useampaa putsaria, ja löytänyt pari tosi hyvää, joista voisi muutaman sanan sanoa.

Mutta ilmeisesti minulle iski flunssa. Olo on huono ja ajatus ei juuri kulje. Lykkään siis kirjoittelua myöhemmäksi. 

Näin kipeänä tuli kuitenkin mieleen, että jostain syystä kasvojen puhdistus on ihan älyttömän vaikea asia. Se on jotain, mikä muodostuu kynnyskysymykseksi saman tien, kun energiaa on yhtään vähempää. En tosin oman ihoni kohdalla katso jokapäiväisen puhdistuksen olevan välttämätöntä - paljastus, joka ilmeisesti herättää joissakin ihmisissä suurtakin kauhistusta. 

Mutta miksi välillä se kasvojen pesu on niin työn ja tuskan takana? Tuntuu, että siitä on enemmän vaivaa kuin hyötyä. Voiteista, öljyistä ja seerumeista saa yleensä iholle miellyttävämmän tunteen, joten niiden laittaminen on mukavaa. Se on joskus luksusta, joskus apu ikävään, kiristävään tunteeseen. Mutta peseminen on tylsää. Se on meikkauksen vastakohta. Meikkaus on terapeuttista, se on käsillä tekemistä, se on maalaamista. Peseminen on vain, äh, plääh.

Sitten taas toisaalta kasvojen pesu voisi olla rentouttavaa. Joskus se onkin. Se on se ensimmäinen ja tärkein askel ihonhoidossa. Ja miksei meikin poistaminenkin voisi olla mukavaa? Tyhjentää tilan, voi aloittaa taas puhtaalta pöydältä. 

Siinä missä huulipuna on minulle meikeistä se ristiriitaisimpia tunteita aiheuttava, on kasvojen puhdistus sitä ihon hoidn suhteen - mutta aika eri tavalla, toki. 

Niin tylsää, niin tylsää, ja se raskas ensimmäinen askel koko ihonhoitosession suhteen, toisaalta hemmotteluhetken aloitus, jonka jälkeen voi ruokkia ihoa tuotteilta, joista tosissaan pitää.

Tätä puhdistushommaa toki auttaa, että olen löytänyt tosi miellyttävän tuntuisen putsarin, joka jättää myös ihon miellyttäväksi ja pehmoiseksi. Juuri nyt taas tökkii se, että putsari on aivan loppupuolella, enkä ole saanut hankituksi uutta, ja ne muut putsarit tuntuvat tällä hetkellä vain varavaihtoehdoilla - eikä niistäkään juuri mitään ole paljoa jäljellä. Pitäisi mennä ostoksille...

Mutta nyt sohvan pohjalle itseäni parantelemaan. Tulen sitten myöhemmin avautumaan aiheesta lisää.