Näytetään tekstit, joissa on tunniste deodorantti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste deodorantti. Näytä kaikki tekstit

maanantai 7. joulukuuta 2015

Mustan perjantain ostot

Kirjoittanut Mulan.

En perusta amerikkalaisilta kaikkien tapojen kopiointia, etenkään, jos ne eivät meidän kulttuuriin luontevasti istu. Siitä huolimatta käytin hyödyksi Hyvinvoinnin Tavaratalon Black Friday-tarjoukset marraskuun lopussa. Tilasin vähän jopa joululahjoja, mutta niitä en tässä näytä. Muut tuotteet sen sijaan voivat nähdä jo päivänvalon. :)


Suureksi yllätyksekseni sain hillittyä itseni ostamasta deodoranttia enempää kosmetiikkaa, mikä oli ihme.Vatsan toimintaan liittyvät tuotteet ovatkin tulleet esiin aikaisemmassa postauksessani: Puhdistamon maitohappobakteerit ja Green Leafin Aloe vera -juoma. Maitohapoissa oli aika hyvä tarjous: normaalista 35 eurosta hinta oli pudonnut 25 euroon. Aloe vera -juoma on myös Ruohonjuuressa tarjouksessa tällä hetkellä 23,95 € (norm. 27,95), mutta itse ostin sen 15 eurolla. :)

Ylläolevan linkin postauksessa kerroinkin, miksi päädyin Puhdistamon maitohappobakteereihin. Tässä puolestaan teksti Ruohonjuuren sivuilta Green Leafin Aloe verasta:

"Tämä vaikutuksiltaan piristävä ja vatsaa vaaliva aloe vera -juoma maistuu hyvältä ja sitä voi nauttia ihan sellaisenaan tai esimerkiksi vesilasilliseen sekoitettuna.

Vaikutuksistaaan kuuluisa Aloe Vera sisältää lukuisia kehon hyvinvoinnille tärkeitä ravinteita ja entsyymejä. Nämä ravintoaineet lisäävät solujen aineenvaihduntaa ja energiatuotantoa ja vaikuttavat siksi kroppaa ja mieltä piristävästi.

Aloe vera on avuksi närästykseen, koska se neutraloi liikahappoisuutta ja auttaa terveen suolistobakteerikannan ylläpidossa. Aloe vera-juomaa vatsaisi siis ostaisi! 

Terveen suolen merkitys ihmisen immuunivasteelle ja vastustuskyvylle on äärimmäisen tärkeä, noin 70 %. Aloe Vera-juoman hyvää tekevät yhdisteet vahvistavat yleisesti vastustuskykyä lisäämällä T-lymfosyyttien ja hyödyllisten luontaisten tappajasolujen määrää kehossa.

Aloe Vera -juoma edistää säännöllisesti nautittuna suolen toimintaa ja kuona-aineiden poistumista kehosta. Se on siis loistava valinta esimerkiksi kehon puhdistus- eli detox-kuurien tueksi. 

Aloe Vera -juoman nauttiminen stimuloi kollageenin ja elastiinin tuotantoa ja hidastaa siksi ihon ennenaikaista vanhenemista. Aloe on siis kauneusjuoma vailla vertaa!"

Suoliston ja ihonhoidossa olen huomannut kärsivällisyyden olevan valttia. Toisin sanoen haluan käyttää samoja tuotteita hyvän aikaa ennen kuin totean ne toimiviksi/toimimattomiksi. Siksi en voinut vastustaa noita tarjouksia, sillä olisin mitä todennäköisemmin ostanut samaiset tuotteet uudestaan joka tapauksessa. ^^'


Laveran Orange Feeling -deodorantti on niin ikään myös mainittu jo aikaisemmin blogin puolella. Tämä vanha lasipakkausversio on ekologisuuden kannalta enemmän mieleeni verrattuna uusiin muoviisiin. Vaikka muovista onkin turvallisempi mukana kuljettaa, en itse ole kyllä koskaan pelännyt lasin rikkoutumista, koska se on kuitenkin melko paksua.

Minulla on itse ollut joskus Laveralta limen tuoksuinen dödö ja olen aikaisemmin imppaillut äidin Orange Feelingiä ja se vaikutti ihanalta tuoksulta. Tästä syystä halusin tilata itselleni oman. Loppuisipa oma ärsyttävän riittoisa Born to Bio vanilja -deodoranttini jo pian! Sen haju on alkanut tulla liian tutuksi, koska en ole mikään varsinainen vanilja-tuoksun fani. En kuitenkaan raaski aloittaa uutta deodoranttia, sillä nykyinen  pysyy hyvänä pakkausmerkinnän mukaan vain puoli vuotta. :/ Alan kaivata jo vaihtelua. Ostinpa siis Laveran appelsiinin jonoon odottamaan vuoroaan. Ainakin voin fiilistellä sitä, että jotain hyvää on tulevaisuudessa, jos uusi deodoranttikokeilu vaniljan jälkeen ei olekaan mieluinen. ;D


Ekologisia pyykinpesu Merenneidon Pesupähkinöitä pääsen kokeilemaan kahdella eurolla!

Jos joku kuulee pesupähkinöistä ihka ensimmäistä kertaa, niin tässä pesupähkinöiden käyttö pähkinän kuoressa (heh heh): Pakkauksen mukana tulee puuvillapussi, johon murskataan 7-10 g (eli 4-8 kuoren puolikasta) pesupähkinöitä ja pussi heitetään pyykin sekaan. Pähkinät ovat tuoksuttomia eikä erillistä pyykinpesu- ja huuhteluainetta tarvita. Alle 60 asteen lämpötiloissa pestyt pähkinät voi käyttää uudestaan kahdesta kolmeen kertaan. Pesupähkinät eivät ole kuitenkaan nimensä mukaisesti pähkinöitä vaan kuivattuja luumarjoja. Ne siis sopivat myös pähkinäallergisille.

Tällä hetkellä meillä on Ecoverin nestemäistä pyykinpesuainetta, mutta on kiva päästä käyttämään näitä. Pakkauskin on pahvia Ecoverin muovisen pullon sijaan, jolloin nämä todennäköisesti olisivat ympäristöystävällisempiä. Toivottavasti tykkään (ja kumppani, valitettavasti senkin sana painaa näissä asioissa ;).


Kävin toissa viikolla Jolien Tähtivierasillassa, jossa puhumassa oli Kaisa Jaakkola. Hänen innoittamana tilasin alesta magnesiumia. Nimenomaan sitraattia, sillä kuulemma se on laadukasta. Tuote on jauhemuodossa (ajattelin sen olevan jotenkin parempi kuin pillerit) ja olen sekoittanut tätä MSM-veteni joukkoon pari kertaa. Jauhe ei maistu miltään, mutta olen näköjään tarkka suutuntumasta, sillä tämän juominen ällötti. Ehkä jotenkin valkoinen vesi näyttää sellaiselta, mitä ei saisi juoda. :D Saattaa siis olla paljonkin mahdollista, että tämä menee kumppanin käyttöön ja etsin itselleni magnesiumini tablettien muodossa. Niiden nieleminen ei ole ongelma, mutta jauhe vaatii totuttelua. Puhdas+:aan päädyin tuotteen laadun ja suomalaisuuden takia. Merkki vaikuttaa hyvältä, olisi kiva kokeilla siltä jotain muita tuotteita tulevaisuudessa.

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Kasvokkain koklaa: Laveran deodorantit

Me kolme olemme yhteensä kahlanneet aika hyvin läpi luonnonkosmetiikan deodorantteja. Jokaisella taitaa olla tällä hetkellä eri lemppari. Siinä missä minä olen vastikään ihastunut Love Freshin Mandarin&Lime -deodoranttiin, siskoni Born to Bioon ja äiti siihen vaatimattomaan Lifen dödöön, me kaikki olemme käyttäneet myös Laveran deodorantteja ja jokaisella on niistäkin varsin hyviä kokemuksia. Niinpä koostamme tähän vähän jokaisen mielipiteitä Laverasta.


Pito 

Mulan: Pito on ollut yksi parhaimpia luonnonkosmetiikassa
Belle: Minulla ei yleensä ole suuria ongelmia deodorantin pitävyyden kanssa, jos edellisestä suihkussa käynnistä ei ole kohtuuttoman pitkää aikaa - toisin sanoen Lavera ei ole pahemmin pettänyt, mutta viime aikoina ei kovin moni muukaan deodorantti.
Pocahontas: Ainakin niinä kausina, jolloin en puske jätealtaan hajuista hikeä, tuote toimii.

Pito on siis todettu varsin hyväksi meillä kaikilla, vaikka yhteensä olemme suht haastava yleisö.

Tuoksu

Mulan: Olen kokeillut sekä Limeä ja Rosea ja molemmissa on raikas ihana tuoksu, joka ei ole liian voimakas.
Belle: Laveralta minulla on ollut limen tuoksuinen ja kookoksen ja vaniljan tuoksuinen ja olen kokeillut sekä roll-on-versiota että suihkutettavaa. Lisättäköön tässä aiempaan, että olen rakastanut jokaista Lavera-deodorantin tuoksua.
Pocahontas: Tuoksut ovat nopeasti haihtuvia ja lempeitä - jopa terapeuttisia.

Kaikki kolme olemme sen verran tuoksuorientoituneita, että Laveran deodorantit ovat sikäli kuin suoraan meille suunnattuja. Se, että tuoksuvaihtoehtoja on useampia, on selkeä plussa.


Parasta tuotteessa

Mulan: +Alkoholiton +Alumiiniton +Ihanat tuoksut +Melko hyvä pito
Belle: Tuoksut!
Pocahontas: Pito - ja tuoksut

Ehkä kävikin jo selväksi, mutta Laveran deodoranteissa tuoksuvalikoima on aika lailla se paras puoli. Kohtuu hyvän pitävyyden lisäksi, mikä nyt tietysti on aikalailla minimivaatimuksia deodorantilta.

Tuotteessa ärsyttää

Mulan: uudet pakkaukset ovat muovista lasin sijaan
Belle: olen kokeillut sekä roll on-versiota että suihkutettavaa. Suihkutettava on kyllä kieltämättä ollut kivempi siitä, että kuivumista ei ole tarvinnut sitten odotella niin kauaa
Pocahontas: Ainoa selkeä miinus on roll-oneille tyypillinen kuivumisen odottelu.

Kommentit pakkauksesta

Mulan: uudet pakkaukset ovat muovista lasin sijaan

Laveran pakkaukset ovat ihanan raikkaita ja pirteitä. Lasin muuttuminen muoviksi on kyllä kieltämättä aika harmillista, sillä luonnonkosmetiikalta kaipailisi myös mahdollisimman ekologisia pakkauksiakin. Toivottavasti Lavera päättää vielä palata takaisin lasisiin pulloihin.

Käyttömukavuus

Deodorantissa käyttömukavuuteen vaikuttaa pidon ja tuoksu(ttomuude)n lisäksi yleensä eniten nimenomaan kuivumisnopeus. Laveran roll-oneissa se on sitä mitä roll-oneilta voi olettaakin, eli hitusen hidas. Kiireessä se ei tietysti ole mikään paras ominaisuus, mutta muutoin kyseessä ei ole suuri haitta. Koska tuoksut ovat kuitenkin mietoja ja raikkaita ja pito hyvä, käyttömukavuus on kaiken kaikkiaan selvästi plussan puolella ja voimme kaikki sanoa, että Laveran dödöt ovat ehdottomasti parhaiden luonnonkosmetiikan deodoranttien joukossa.

Meidän kunkin omat deodoranttikokemukset löydät aiemmin kirjoitetuista postauksista seuraavien linkkien takaa.

Mulan: Luonnonkosmetiikan deodoranttien vertailua
Belle: Sitrusdeodorantteja - onko muka muitakin?
Pocahontas: Dödöä on siinä monenlaista



torstai 15. lokakuuta 2015

Sitrusdeodorantteja - onko muka muitakin?

Kolmas ja tähän hätään viimeinen deodoranttipostaus tulee tässä. (Ja väärän viikon puolella. Minulla on ehkä hienoisia ajanhallintaongelmia, mutta syytän niistä kyllä kaikkia muita.) Tämä minun osuuteni on mitä luultavammin kaikista tylsin, sillä kuten sanottua, minulla ei yleensä ole suuria ongelmia deodorantin pitävyyden kanssa, jos edellisestä suihkussa käynnistä ei ole kohtuuttoman pitkää aikaa. Lisäksi minun käyttämäni deodorantit on itse asiassa jo aikalailla esitelty äidin ja siskon postauksissa ja minulla on vain yksi uusi tuotevinkki takataskussani. Valitettavasti se ei ole ihan halpa...

Tähän mennessä olen käyttänyt oikeastaan vain Laveran ja Weledan deodorantteja. Laveralta minulla on ollut limen tuoksuinen ja kookoksen ja vaniljan tuoksuinen ja olen kokeillut sekä roll on-versiota että suihkutettavaa. Suihkutettava on kyllä kieltämättä ollut kivempi siitä, että kuivumista ei ole tarvinnut sitten odotella niin kauaa.


Tähänastinen suosikkini on ollut Weledan sitruksen tuoksuinen deodorantti, suihkutettava siis sekin. Ainoa miinus siinä on ollut se, että tuote sisältää alkoholia, eli kirvelee siis aina silloin, jos olen erehdyksessä mennyt ajelemaan kainaloni. Kirvely nyt tosin ei kauaa kestä eikä ole kovin pahaa, mutta pieni miinus se on silti.

Nyt sitten on saattanut löytyä uusi suosikki, joka päihittää Weledan paitsi alkoholittomuudessa, jopa tuoksussa. Tämä deodorantti tuoksuu nimittäin aivan sitruskarkilta ja joka kerta kun laitan sitä, tekisi mieli a) maistella sitä ja b) jäädä haistelemaan omia kainaloita koko aamuksi.

Uusi deodoranttini on Lovefreshin Mandarin Lime. Ja se on I-HA-NA.


Tuoksu poistuu iholta melko nopeasti, mikä on tavallaan vähän harmi, mutta toisaalta deodorantin ei oikeastaan ole tarkoituskaan olla hajuvesi. (Eikö?) Pitävyys tuntuu kuitenkin säilyvän. Olen käyttänyt tätä deodoranttia vasta reilut pari viikkoa, joten tietenkään en voi vannoa tämän pettämättömyyden puolesta, mutta tähän mennessä olen vakuuttunut.

Tuotteen suurimmat miinukset ovat kallis hinta ja purkki, joka on muovia. (Lisäksi en tiedä, saako tätä tällä hetkellä kuinka monesta paikasta, omani hankin Naturellesta.) Lasipullot ovat ympäristöä ajatellen parempi juttu, mutta en kyllä toisaalta tiedä, miten tällaisen voidemaisen deodorantin kanssa sellainen edes toimisi. Jos tuote on riittoisa, niin sittenhän muovijätettä ei kerry kuitenkaan ihan hirveää vauhtia ihan vaan tämän deodorantin takia, mutta se jää vielä nähtäväksi. Pitää muistaa tulla raportoimaan kun tuote on loppu.


sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Luonnonkosmetiikan deodoranttien vertailua

Pocahontas jo ehti aloittaa kokemuksiensa jakamisen deodoranttien osalta. Vaikkei minulle ole kertynyt yhtä paljon vuosia elämässä, voin silti todeta, että olen kokeillut useampaan dödöä kainalooni, nimenomaan luonnonkosmetiikassa. Ennen kuin siirryin luonnonkosmetiikkaan käytin antiPERSpiranttia (kirjoitusasu kertonee jotain mun tän hetkisestä asenteesta tuotetta kohtaan ;)). Luonnonkosmetiikka on tuonnut tosiaan haasteensa hienhajun kanssa, mutta ei niin ylivoimaista, ettenkö edelleen olisi voinut jatkaa käyttöä. Viime vuonna tosin pidin pienen tauon ja vaihdoin taas normimyrkkyyn, välillä käytän sellaista tilaisuuksissa, joissa haluan "pelata varman päälle" - tai oikeastaan "varmemman päälle", sillä mikään ei taida tuoda minulle täyttä pitoa, mutta minkäs teet?

Olen kokeillut yli kymmenen erilaista luonnondeodoranttia ja tässä postauksessa esittelen niistä muutaman.




Weleda Salvia & Citrus deodorantit

Yleistä: 
-sisältävät kasviuutteita ja aitoja eteerisiä öljyjä, jotka estävät hien hajua
-eivät sisällä lainkaan alumiinia
-pakattu suihkepulloon, joka on ympäristöystävällinen eikä sisällä ponnekaasuja (lähde Weledan kotisivut)

Salviasta sanotaan Weledan nettisivuilla näin: "Deodorantissa on mausteiden salvian tuoksu ja sitä on mukava käyttää niin usein kun tahtoo." Minulle tämä tuoksu oli liian tuju. Tämä on hilkulla, ettei tuoksu vastaa äitini Pociksen kuvailemaa  Speckin Deo Stickiä: "Tämä tuote pitää nimittäin minun ylläni loitolla niin hienhajun, kärpäset kuin ihmisetkin - haju on sen verran vahva ja epämiellyttävä." Olen käyttänyt samaista deodoranttia ja allekirjoitan edellämainitun, mutta Weledassa on se hyvä puoli, että haju haihtuu nopeammin ja on vähän siedettävämpi. Käytän loput varmaan jalkadödönä, kunhan muistan pidättää hengitystä, kun laitan tätä. ;)

Citrus on yksi lemppareistani luonnonkosmetiikan deodoranteista! Tuoksu... Se ratkaisee niin paljon. Tämä on itse asiassa ainoa luonnondödö, jonka olen ostanut uudestaan. Kaikkia muita olen vain kokeillut ja toivonut, että parempaa olisi tiedossa.

Plussat:

+Suihkutettava dödö kuivuu nopeasti, mikä on tällaisen kärsimättömän ihmisen unelma. Tää onkin mulla mukana repussa esim. kuntosalilla, kun haluan freesata itseäni nopeasti ja tuoksua hyvältä. ^^

+Ei sisällä alumiinia, olen skeptinen myös sen potassium alumiinin (luonnossa esiintyvä mineraalikristallin) suhteen. Jotkut on kuulemma herkkiä sille, mikä voi johtua siitä, että mineraalikristalliin on voinut jäädä kuparia yms. sontaa louhinnan jäljiltä.

+Ympäristöystävällinen pakkaus, nämähän voi laittaa uusiokäyttöön esim. kasvien suihkutteluun/sumutteluun tai sitten lasin voi kierrättää

Miinukset:

-Pito voisi olla parempi, ei sovellu kovin massiviseen hikoiluun. Kevyen päivän deodoranttina tää on tosi jees.

-Sisältää alkoholia, mikä ei ole välttis hyväksi herkkäkainaloisille (mulla ei tosin ole ollut mitään kirvelyongelmaa edes sheivauksen jälkeen, lucky me).

-Lasipullopakkaus voi tuntua joistakin vähän riskiltä




Madara yrttideodorantti

Yleistä:
-Pohjolan salviaa ja luonnollisia mineraaleja sisältävä, rauhoittava deodorantti
-lupaa vähentää epämiellyttäviä hajuja ja tekevän olon raikkaaksi koko päiväksi
-Imeytyy nopeasti, ei jätä tahroja (lähde Madaran kotisivut)

Jos jotakin luonnonkosmetiikan deodoranttia on hehkutettu, niin tätä. Tää kuulemma pitää ja onkin monen luottodödö. Belle epäili yrttien hajua deodorantissa, mutta minä en moista osannut edes ajatella -ennen kuin olin kokeillut tätä.

Suurin ongelma minulla ja tällä yrttidödöllä oli, että en erottanut sen hajua  omasta hienhajustani! Heti kun olin levittänyt tätä kainaloihini, luulin melkein, että se oli jo pettänyt. Toisin sanoen en osaa edes sanoa, miten hyvä deodarantti on kyseessä, sillä en siis ihan oikeasti tiennyt, milloin haju tuli minusta ja milloin deodorantista. :D No, tämä on ollut minulla about puolitoista vuotta ja sen parasta ennen päivämäärä on mennyt umpeen. En taida käyttää tätä loppuun. Pitäisi vaan raaskia heittää pois (oih, jätettä).

Plussat:

+Ei jätä tahroja, kuten lupaa

+Imeytyy aika hyvin

+Ok pito

(+Madara on tehnyt uuden alumiinittoman deodorantin, joka tuoksuu mielestäni paremmalta. Sitä haluan jossakin vaiheessa testata. Toisin sanoen uskoni Madaraan vielä elää dödöjen kohdalla. :D)

Miinukset:

-kummallinen, ehkä vähän tunkkainen, haju

-sisältää potassium alumiinia

-muovipakkaus

Lavera Gentle Deo roll-on Lime & Rose

Laveran deodorantit kuuluvat niihin, joita mieluusti ostaisin uudestaan. Olen kokeillut sekä Limeä ja Rosea ja molemmissa on raikas ihana tuoksu, joka ei ole liian voimakas. Pito on ollut yksi parhaimpia luonnonkosmetiikassa tai niin ainakin muistelisin, viimeisestä käyttökerrasta on jo jonkin verran aikaa. Seuraava tuoksu voisi olla sama kuin Pocahontasilla eli appelsiini. Nam.

Plussat:

+Alkoholiton

+Alumiiniton

+Ihanat tuoksut

+Melko hyvä pito

Miinukset:

-uudet pakkaukset ovat muovista lasin sijaan

-pitkä kuivumisaika

Vanha kunnon lasipakkaus, RIP.


Ja onkin aika kertoa, mitä tällä hetkellä käytän eniten ja mihin olen juuri nyt mieltynyt:

Born to Bio Deodorantti Vanilja

Yleistä:
-Sisältää rauhoittavaa salviankukkavettä
- Erittäin hellävarainen.
-Ei tahraa eikä sisällä etyylialkoholia tai alumiinia
-Suuri roll-on helpottaa levittämistä (lähde Born to Bio -kotisivut)

Mulla on kaapissa neljä eri deodoranttia: yllämainitut Weledat, Madaran yrttitapaus ja tämä. Noista neljästä olen kokenut Born to Bion luotettavimmaksi. Ei sekään -jos en ole deodoranteista tätä jo selväksi tehnyt  -ihmeisiin pysty, mutta pito on hyvä ja tuoksu pysyy iholla pitkään, muttei häiritsevästi. Antiperspiranttien kanssa käy usein niin, että niiden tuoksu tarttuu vaatteisiin, mikä ei ole häirinnyt minua -päinvastoin. Luonnonkosmetiikan dödöjen kanssa on ollut turha haaveilla sellaisesta, mutta tästä Vaniljasta jää mukava pieni tuoksu ja tykkään siitä! Se myös yleensä peittää mun oman ominaistuoksuni kiitettävästi. Olisi kiinnostavaa kokeilla tästä toisen tuoksuisia versioita.



Plussat:

+Hyvä pito, peittää hienhajua tehokkaasti
+Ei sisällä (etyyli)alkoholia
+Alumiiniton
+Erinomainen hinta-laatusuhde (n. 8 euroa/ 75 ml)
+Riittoisa pakkaus
+Ei tarhaa vaatteita

Miinukset:

-Voisi kuivua vähän nopeammin
-muovipakkaus


Hyllyllä mulla odottaa seuraavaksi vuoroaan Neal's Yard Remedies Lemon & Coriander -Deodorantti. Olisin halunnut kokeilla tuota tapausta tätä postausta varten, mutta se säilyy avattuna vain 6 kuukautta, aivan kuten Born to Biokin, ja minulla on sen käyttämisen kanssa jo tekemistä. :D Toivoisin tosiaan saavani jostakin lasipulloisesta deodorantista itselleni kaverin. Odotukset ovat kovat. Saatte kuulla tästä todennäköisesti tulevaisuudessa:



Stay tuned.

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Dödöä on siinä monenlaista...

Deodorantit kuuluvat elämässäni sarjaan ikuinen ongelma haaste. On kokeiltu luomua ja epäluomua, alumiinilla ja hajusteella tai ilman. Viime vuodet - itse asiassa monet vuodet - olen ainakin pääosin karttanut synteettisiä dödöjä ja sillä linjalla aion jatkaa. Lipsahdukset ovat tulleet joidenkin lempparituoksujeni kohdalla, kuten Yves Saint Laurentin Opium tai Guerlainin Shalimar - ne kun ovat parfyymeina tm. sellaisina nykykukkaroni ulottumattomissa. Tai jos oikein rehellisiksi heittäydytään, pikemminkin harkintakykyni ulottumattomissa. Nuorempana uskoin siihen oppiin, että kun toimii kuin rikas, tulee rikkaaksi. En ole tullut.

Napakymppidödöä ei ole vastaan tullut, mikä johtunee kaiketi ongelmall haasteellisesta kohteesta. Olen murrosiästäni saakka ollut kova tyttö hikoamaan: kun pääsin eroon PMS-oireisiin, synnytyksen jälkeisiin ym. hormonijuttuihin liittyvästä hikoilusta, kulman takana virnuilivatkin jo vaihdevuodet.


Joskus kauan sitten Oriflamella oli joku melkoisen hyvin toimiva roll-on. Taitaa olla nykyään eri purkissa sama tavara, Silk Beauty Anti-perspirant, ja tietty pullollaan alumiinia. Edellä mainitut, hinnoistaan päätellen häävimmät dödöt peittävät myös hienhajun, mutta ovat tuoksuina turhan voimakkaita. Paras dödö minulle on kuitenkin sellainen, joka on tuoksuton tai jonka tuoksu on niin mieto, ettei se häiritse mahdollisia muita tuoksuja.

Aina silloin tällöin kokeilen kristallideodorantteja, joita löytyy mm. Urtekramilta mutta vaste ei ole ollut kummoinen. Tosin paljon tässä dödöasiassa on kiinni siitä, millainen "hikoilukausi" minulla on menossa: joskus hikoilen enemmän, toisinaan taas vähemmän, ja hienhajun määrä vaihtelee yhtä lailla. Runsaaseen hikoiluun olen katsonut parhaimmaksi tottua puhtaasti mielenterveydellisistä syistä, mutta haju ottaa aina vain kupoliin. Siksi toivon/vaadin dödöltäni ennen kaikkea hajunpoistollista ominaisuutta.

Tähän mennessä parhaiten toiveisiini/vaatimuksiini on vastannut Lavera. Käytössä on ollut ruusun tuoksuinen dödö jonkin aikaa sitten, ja nyt on menossa Orange Feeling. Tuoksut ovat nopeasti haihtuvia ja lempeitä - jopa terapeuttisia - ja ainakin niinä kausina, jolloin en puske jätealtaan hajuista hikeä, tuote toimii. Hintakin on siedettävä. Ainoa selkeä miinus on roll-oneille tyypillinen kuivumisen odottelu. Onneksi tätä nykyä on harvoin hirveä kiire minnekään, joten luppoajan voi käyttää vaikkapa kainaloiden kuivatteluun.



Stickien etu on siinä, ettei tarvitse odotella, mutta eipä ole sieltäkään täysosumaa kohdalleni vielä tullut. Yksi dödö, joka vaatii oman kappaleensa tässä tarkastelussa on Speickin Deo Stick. Tämä tuote pitää nimittäin minun ylläni loitolla niin hienhajun, kärpäset kuin ihmisetkin - haju on sen verran vahva ja epämiellyttävä. Vaikka oman kehoni ikävistä hajuista haluankin eroon, en sentään halua vaihtaa niitä vielä ikävämpiin. Olkoon tämä esimerkkinä siitä, että ei ole helppoa dödömaakareillakaan - kun yksi asia toimii, joku toinen tökkii.

Uusin tuttavuuteeni Dödölandiassa on Lifen deo. Kyllä: pienellä kirjoitettuna, vaatimattomassa putelissa, anteeksipyytävän näköisenä. Tuote on itse asiassa niin vaatimattoman näköinen, ettei siitä oikeastaan edes kannattaisi ottaa kuvaa - tuskin muistatte sitä kuitenkaan. Sitä saa hyvin miedolla ja arkisella tuoksulla, mutta omani on varmuuden vuoksi tuoksuton. Siis summa summarum: mitäänsanomaton purkki ja tuote, maksaa vain jotain alle seitsemän euroa, ei tuota mitään kiksejä eikä houkuttele ostamaan ainakaan tällaista Ihanien Pakkausten fanittajaa.


Mutta. Minun on nyt turvauduttava vertaukseen, jottei lukija astelisi mahdollisen onnensa ohi. Tiedättehän sen ihmistyypin, joka ei tee numeroa itsestään, joka jää huomiotta ja jota ei kutsuta minnekään, koskaan? Ainakin olet kuullut tai lukenut sellaisesta? No, kuvittele, että puolivahingossa tutustut tällaiseen “noupadiin”. Huomaat, että kyseessä onkin poikkeuksellisen älykäs ja lahjakas persoona, joka huokuu hyvyyttä ja sisäistä kauneutta, ja tunnet häpeää siitä, että olet ohittanut tämän nöyrän ja vaatimattoman ihmisen silkkaa ylimielisyyttäsi. Arvasit oikein: deo on Dödölandian Ruma ankanpoikanen, jonka joutsenydintä ei pysty tunnistamaan ulkokuoren perusteella. Näin siis minun, toistaiseksi vielä lyhyen, kokemukseni mukaan.


Olen nyt muutaman päivän kuljeskellut tuoksuttomassa tilassa(tai sellaisen illuusiossa), eivätkä ainakaan omat hajureseptorini kykene erottamaan häiritsevää hienhajua. Ja koska vain aniharva ulkopuolinen tulee moisesta päin näköä huomauttelemaan, tämä riittää minulle. Jään uteliaana seuraamaan tulevaa, kuten loppuviikon tanssiharkkojen jälkeistä tilaa - silloin uusi tuttavuuteni lopullisesti punnitaan ja hyväksytään tai hylätään. 

Sitä odotellessa.



PS. Huomasittehan meidän uuden podcastin? Ensimmäisessä pulinatuokiossa Mulan ja Belle juttelevat toisten ulkonäön kommentoinnista ja pohtivat onko se ok. Sen jälkeen onkin juttua - yllätys yllätys - ihanista meikkituotteista. Käykäähän kuuntelemassa. :)

maanantai 5. lokakuuta 2015

Deodorantit - luonnonkosmetiikan kompastuskivi?

Luonnonkosmetiikassa deodorantit taitavat olla usein se eniten epäilyksiä herättävä alue. Deodorantti on monesti se, joka vaihtuu luonnonkosmetiikkaan viimeisten joukossa, jos silloinkaan. Jos ei erityisesti nauti hieltä haisemisesta*, on aika tiukka paikka vaihtaa tuttu ja toimiva täysin tuntemattomaan. Varsinkin kun kritiikkiä luonnonkosmetiikan deodorantteja kohtaan kyllä kuulee. Yhteen aikaan ainoa, jota tunnuttiin kehuvan, oli Madaran yrttideodorantti. (Jota itse en ole muuten kokeillut, koska yrtti nimessä kuulostaa liian epäilyttävältä. Mitä se on, jotain oreganoa? No thanks. Tosin tiedän, että ei pitäisi tuomita haistelematta. Varsinkin kun minttukin on yrtti. No mutta kun se nimi. Olen ennakkoluuloinen. Nimi pahentaa miestä, anteeksi vain.)



Tällä viikolla ajattelimme kaikki kertoa tähän mennessä käyttämistämme luonnonkosmetiikan dödöistä, ja joistakin normikosmetiikankin tapauksista, ja esitellä joitakin lemppareitamme, (ja ehkä niitä vähemmän lemppareitakin). Itselläni tosin esiteltävää ei ole kovin monen merkin verran. Vaikka en voi väittää olevani luonnostani mitenään erityisen sulotuoksuinen, deodorantit tuntuvat kestävän minulla käytössä pitkään ja olen kokenut useammankin merkin ihan kohtuullisen toimivaksi. En oletakaan minkään tuotteen pitävän minua kasteen raikkaana vielä viisi päivää suihkussa käynnin jälkeen, eli en mielestäni vaadi paljoa - ja olen saanut sen mitä olen vaatinutkin. Vuorokauden pito, jopa parinkin, on onnistunut minun kohdallani kaikilta luonnonkosmetiikan deodoranteilta.


En tietysti tiedä, kuinka haisevana ympäristö minua pitää ja onko oma nokkani vaan niin tottunut, mutta ainakin itse kuvittelen, että en haise mitenkään älyttömän helposti. Poikkeuksen tässä tekee stressi. Stressaavassa tilanteessa, tai sanotaanko paremminkin että stressantuneessa mielentilassa, minä ensinnäkin hikoilen tavallista helpommin ja jostain syystä, valitettavasti, myös haisen paljon voimakkaammin. Eli siinä yksi todella hyvä syy vältellä stressaantumista, lukuisten muiden ohessa. Silloin ei tunnu auttavan mikään, mikä normaalisti tehoaa.

Vaikka tosiaan itse en ole kokenut luonnonkosmetiikan deodorantteja mitenkään vaikeastilähestyttävänä alueena enkä kaipaile antiperspirantteja, on kuitenkin monia, joille tämä on paljon vaikeampi pala purtavaksi. Sitä täydellistä dödöä saa ilmeisesti ihan tosissaan metsästää. Hikoilun määrään ja hajun voimakkuuteen vaikuttaa moni asia ilmeisesti ihan geeniperimästä lähtien, mutta myös hormonaalinen kierto ja liikunnan määrä tekevät oman osansa. Toisille pitävän deodorantin löytäminen on todellinen onnenpotku, eikä lähtökohtaisesti onnekkaimmillekaan tee pahaa omistaa dödöä, joka pitää myös vähän haastavammissa olosuhteissa.

Tällä viikolla julkaisemme deodoranttikatsauksen lisäksi, ehkä jopa ennen sitä, myös jotakin ihan muuta, jotakin vähän erilaista. Olemme itse aika jännittyneitä asian kanssa, mutta kyseessä on kuitenkin jotain sellaista, mikä sopii blogimme teemaan kuin nappi silmään. (Pitäisi kai sanoa nyrkki, mutta kun se ei ole oikeastaan kovin kiva sanonta. Nappisilmät on söpöt.) Kuka arvaa, mistä on kyse? :)




*Tämä on noloa, mutta minä kylläkin joskus nautin. Lähinnä siis silloin, jos olen urheillut kovasti, (eli harvoin), ja tiedän meneväni suihkuun ennen kuin tapaan seuraavan kerran ihmisiä. Mutta joo, ehkä olen vähän ällö.