sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Voita Patyka 3-step -puhdistustuotteet!

*ARVONTA ON PÄÄTTYNYT*

Jep, luit oikein.


Nyt sinulla on mahdollisuus osallistua upean Patyka 3-stepin arvontaan ja voittaa kyseinen kolmikkoputsari omaksesi!

Patyka_arvonta2.jpg
Huom! Toisin kuin kuvassa, voittaja saa pumppupullon sijaan suihkutettavan version. En halunnut avata tuotetta pakkauksesta kuvan takia. :)


Kirjoitinkin jo aikaisemmin kattavammin kokemuksistani 3-step -puhdituksesta, mutta kerrottakoon myös tässä, että kyseessä on luksus hoitolatason luonnonkosmetiikkamerkki Pariisista, jonka valikoimiin kuuluu kolme kuuluisaa yhdessä käytettävää puhdistustuotetta: puhdistusöljy, puhdistusvaahto ja kasvovesi. Tämä trio varmistaa, että kasvot puhdistuvat liasta ja meikistä perusteellisesti, mutta hellävaraisesti. Minulla puhdistusöljy liuoittaa pois jopa normikosmetiikan ripsivärin.


Käytöstä: Ensimmäisenä levitän pumppauksen pari lumoavan tuoksuista öljyä kasvoilleni ja irrotan sillä meikin ja sen jälkeen heti perään lisään puhdistusvaahdon. Puhdistusöljy ja -vaahto muodostavat yhdessä ihanan kermaisen koostumuksen ja olen kokenut ihonpuhdistusrutiinini tätä kautta huomattavasti ylellisemmäksi tavalliseen tapaani verrattuna. Pyyhin öljyn ja vaahdon kasvoilta pehmeällä Patykan kasvoliinalla ja lisään vanulappuun kasvoveden, joka tuntuu iholla silkkiseltä ja viimeistelen puhdituksen. Iho on puhtaan ja raikkaan tuntuinen!


Olen käyttänyt tätä ‘pyhää kolminaisuutta’ maaliskuusta asti ja kasvovesi loppui jo jokin aika sitten, mutta öljy vasta ihan äskettäin ja puhdistuvaahtoa on vielä jäljellä. Itse sanoisin siis tuotteita riittoisiksi -etenkin kun kasvoveden pakkaus on vaihdettu pumppupullosta suihkutettavaan versioon (onneksi!).


Kasvokkain-blogi tarjoaa teistä jollekin onnekkaalle mahdollisuuden päästä kokeilemaan ja kokemaan nämä tuotteet omassa käytössä!


Nyt itse arvontaan ja sääntöihin:


Yhden arvan saat kommentoimalla tätä blogipostausta. Kerro  meille minkälaiset ovat omat puhdistusrutiinisi ja onko kasvojen puhdistaminen sinulle lähinnä pakkopullaa vai ihana luksushetki tai jotain siltä väliltä. Mitkä putsarit ovat osoittautuneet toimivimmiksi?


Toisen arvan saat, jos liityt lukijaksemme Bloggerissa tai seuraajaksemme Facebookissa tai Instagramissa. Muista mainita tästä kommentissasi.


Kolmannen arvan voit saada, jos jaat postauksemme omassa blogissasi tai Facebookissa/Instagramissa. Pistämme Instagramiin arvontaan liittyvän kuvan, jonka voitte jakaa siellä. Muista tägätä meidät kuvaan: @kasvokkain. Facebookista puolestaan löytyy linkki tähän postaukseen.


Ilmoita kommentissasi, monellako arvalla osallistut arvontaan, ja jos osallistut useammalla kuin yhdellä, kerro myös, mitä kautta seuraat blogia ja missä jaoit tiedon arvonnasta. Muista myös jättää sähköpostiosoitteesi, että saamme sinuun yhteyden, jos voitto osuu kohdalle!


Arvonta kestää viikon ja päättyy 3.10.  Voittajaan otetaan sähköpostilla yhteyttä ja hänen nimimerkkinsä julkaistaan blogissa. Huom! Arvontavoitto lähetetään postin kautta vain Suomen sisällä.

Onnea arvontaan!

Edit: Unohtu sanoa, että tuotteiden arvo on 150 euroa. Luulisi olevan ihan kiva tieto tietää. ^^

torstai 24. syyskuuta 2015

Luksushetki luonnonkosmetiikan parissa

Sain aivan mielettömän lahjan merkkipäivän kunniaksi. Sellaisen lahjakortin Jolieen, että pystyin tekemään tilauksen, jota en ikimaailmassa tulisi muuten kerralla tehneeksi. (Kiitokset lahjan organisoineelle siskolleni.)

Mietin hetken aikaa, että törsäänkö kaikkea kerralla, vai tilailenko pikkuhiljaa jotain tarpeellista, jos sellainen on mahdollista. En sitten kuitenkaan edes vaivautunut ottamaan selvää siitä, voiko lahjakortin käyttää osissa, koska missä sitten olisi hauskuus. Nyt sain sitä kunnon juhlan tuntua ja vähän ylellisyyttä ja luksusta arkeen. 


Näistä tuotteista kolme on ennestään tuttuja ja jo käytössä olleita, merkeistä vain yksi sellainen, johon ei ole mitään aikaisempaa kosketusta ja paria tuotetta olen kokeillut testereiden muodossa.

Estelle & Thild Sweet Vanilla Blossom vartalonkuorinta valikoitui aika pitkälti Karkkipäivän tuote-esittelyn vuoksi. Tuote kuulosti ylelliseltä hemmottelutuotteelta ja tuoksu kiinnosti. Sanni kuvasi tuoksua karkkimaiseksi, mutta minulla tuli mieleen ennemminkin jokin leivos, en vain saa oikein kiinni mikä. 
Ensikosketus: Käytin kuorintaa eilen illalla suihkussa ja se tosiaan tuntui ihanalta ja hoitavalta. Ihoon jäi poikkeuksellisen pehmeä tunne suihkun jälkeen.

Estelle & Thild Sparkling Citrus Bloom Body Wash -suihkugeeli. Rakastan sitrustuoksuja ja kylppärissä oli suihkugeelin mentävä aukko. Tuoksu tosin oli alkuun vähän pettymys, sillä tuubista nuuhkaistessani se haisi joltain aivan muulta kuin luulin. Onneksi suihkussa levitettynä tuoksun sitruksisuus tulikin esille.

Estelle & Thild BioCalm Anti-redness Rescue Serum. Tästä minulla on ollut aiemmin yksi näyte ja sen perusteella päättelin seerumin olevan juuri sellainen, jota olen etsinyt. Ennen kaikkea kosteuttava. Ja siltähän tuo vaikutti eilenkin kun suihkun jälkeen levitin sitä kasvoilleni ennen öljyä ja voidetta. Seerumi on tuoksuton, mikä aluksi tuntui vähän tylsältä, mutta on ehkä hyvä asia, koska niitä tuoksuvia tuotteita tulee lätkittyä naamaan muutenkin. Ehkä ihan kaiken ei tarvitse haista.

Kjaer Weis Like Porcelain -meikkipohjan täyttöpakkaus. Tätähän minulta löytyy jo ennestään, ihan siinä varsinaisessa rasiassa. Se varmaan kertoo jo kaiken, että tilasin kallista meikkivoidetta odottamaan, että edellinen erä loppuu. Kyllä, tämä on paras löytämäni luonnonkosmetiikan meikkivoide, peittävä mutta todella luonnollinen, joka pysyy hyvän näköisenä iltaan asti. Sävykin satuu olemaan kuin minulle tehty. Välilä parhaan meikkivoiteen paikasta taistelevat muutkin merkit, mutta kyllä tämä vain on minusta silti se ihanin juuri nyt. <3

Kjaer Weis Lip Tint Rapture -huulisävyte. Tästä minulla ei ole mitään kokemusta aiemmin ja ilman lahjakorttia en varmaan olisi ollut ihan heti hankkimassa, vaikka olen kiinnostuneena selaillutkin juttuja tästä. Kokeilin illalla tätä pikaisesti huulille ennen kuin aloin syömään. Sävy oli kyllä kaunis ja tunuma oli hyvä, mutta enemmän voin analysoida vasta käytettyäni tätä vähän pidempään. Sen voin tosin sanoa, että levittyihän tämä hyvin kauniisti, vaikka vain äkkiä sormella levitin.

Kjaer Weis luomivärit Cloud Nine ja Charmed. Näitä en vielä ehtinyt kokeilla eivätkä KW:n luomivärit ole minulle ennestään tuttuja. Muuta en voi sanoa kuin että, edelleen, nämä Kjaer Weisin rasiat vain ovat jotain täydellistä luksusta. Todella ylellisiä. 

Supermood Youth Glo Luxury Peel -hedelmähappokuorinta. Supermoodin tuotteista minulla ei ole ennestään minkäänlaista kokemusta. Olen ollut varovaisen kiinnostunut näistä tuotteista kotimaisuuden vuoksi, mutta kyllähän näissäkin on hinta vähän hidastanut. Mitä tulee hedelmähappokuorintoihin, olen kyllä kokeillut paria muiden merkkien kuorintaa, joissa on ollut myös hedelmähappoja niiden perinteisten rakeiden lisäksi, (Absolutionin La Crème Commante -kuorintaa ja L'atélier des Délicesin Sensi -kuorintaa), mutta en koskaan ihan puhdasta hedelmähappokuorintaa. Nyt suoraan sanottuna vähän jännittää, sillä ihoni on herkkä ja sillä on mystisiä reaktioita aineista, joita en varmaan ole onnistunut vielä kaikkia kartoittamaan, ja kuvauksen perusteella tämä kuulostaa jopa aika tujulta. Ilmeisesti ei yli yhtä kertaa viikossa pitäisi edes käyttää, eli ei taida ihan hullun hellävarainen tuote olla. Lisäksi herkälle iholle tätä suositellaan laitettavaksi vain minuutiksi ensimmäisellä kerralla. Saapa nähdä miten iho reagoi ja jääkö tämä käyttöön vai lähteekö eteenpäin...

L'atélier des Délices Youth Day Cream -uudistava päivävoide. Tässähän on kyllä "ikäraja" 35 vuotta, mutta luonnonkosmetiikan puolella ne eivät oikeasti ole mitään rajoja. Minulla on ollut tästä näytteitä aiemmin, (tai ainakin luulen että ne ovat olleet tästä eivätkä siitä toisesta L'atélierin vanhusten sarjasta), ja silloin voide tuntui harvinaisen ravitsevalta. No niin kyllä nytkin. Laitoin yöksi tätä Estelle & Thildin seerumin ja EkoPharma Professionalin mustaherukkaöljyn päälle ja posket ovat nyt kuin vauvan pylly. Ehkä tämä näin talvea vasten on minulle parempi kuin L'atelierilta aiemmin kaksi tuubia kuluttamani Hydra -linjan voide. Hydrastakin kasvot jäävät ihanan siloiseksi, mutta tämä tuntuu pehmentävän ihoa jopa vielä enemmän.

John Masters Organics Zinc & Sage -tasapainottava shampoo on tuttu ennestään ja edellisen pullon korkatessani rakastuin tuoksuun välittömästi. Olen pitkään käyttänyt lähinnä aika halpoja shampoita, pitkälti Urtekramia ja sitä ennen esimerkiksi Elokuuta, ja tällaiset kampaamotasoiset (ja -hintaiset) sarjat ovat kylppärissäni harvinaisuuksia. Mutta onhan tämä vaan niin hyvä... Minulla on melko paksu tukka ja joudun joka tapauksessa tekemään useamman vaahdotuksen joka pesukerta, mutta Urtekramin kanssa alkoi olla jo vähän ongelma saada koko kuontaloa kunnolla puhtaaksi. Aina tuntui jäävän jotain lähmäisiä suortuvia korvan ylle. JMO:n kanssa ei ole sitä ongelma. Ja tosiaan, tätä tuoksuasiaa ei voi liikaa korostaa. Ihana!

John Masters Organics Citrus & Neroli Detangler -hoitoaine on myös periaatteessa tuttu, tavallaan. Minulla on tätä matkakokoinen purkki, josta olen käyttänyt tätä reissun päällä kerran. Siihen se sitten jäikin, mutta ei itse tuotteen vaan sen hemmetin purkin takia. Siitä on todella vaikea saada tuotetta puristettua. Tai en tiedä onko vika minussa ja säälittävässä puristusvoimassani, mutta en tajua, miten niin kovasta purkista saa muka tursotettua ainetta käteen. En vain osaa. Mutta siis itse tuote antoi kyllä hyvän vaikutelman ja koska entinen hoitoaineeni alkaa uhkaavasti pilaantua, (joo, se on ollut minulla käytössä jo kauan), päätin nyt hankkia tätäkin. Ja kaipa minä sen matkakoonkin jollain ilveellä vielä käytän.

John Masters Organics Orange & Vanilla Body Milk. Ihan vain mielenkiinnosta hankittu ilman sen suurempia odotuksia. Minulla on aika kuiva vartalon iho, mutta vaikeuksia saada itseäni rasvaamaan sitä, ja yritän nyt sitten taas jotenkin saada itseni ruotuun, syksy kun ei yleensä auta tässä tilanteessa. On inhottava tunne kutista jaloista nukkumaan mennessä. Eikä tee niin hyvää rapsuttaa puolta ihokerroksesta lakanoille. Niin että jos sitä nyt kuitenkin taas yrittäisi rasvailua. Valitettavasti en osaa oikein vielä sanoa, mitä mieltä olen tästä tuoksusta. Se ei ole paha, mutta en tiedä onko se hyväkään. Se assosioituu johonkin lapsuuteni tuoksuun, mutta tästäkään en saa oikein kiinni sen tarkemmin. Pitää nyt ainakin vähän aikaa kokeilla, miten sen kanssa pärjää. Tuntuma ihollahan on kyllä mitä parhain. Yksi ongelma rasvailujen kanssa on se, että en jaksa odottaa kylmissäni, että rasva imeytyy ja saan pukea, mutta JMO:n body milk imeytyy nopeasti ja antaa iholle melko silkkisen tunteen. Luulen, että sen puolesta tämän kanssa voisi olla jotain toivoa. Yritetään nyt ainakin. 


Itse asiassa merkkipäivän kunniaksi hankkimani tuotteet eivät jääneet tähän Jolie-pakettiin, mutta muista lisää sitten myöhemmin. Ainakin ehkä. En yleensä tuhlaile ihan näin vapaalla kädellä, tai itse asiassa en ole tainnut ikinä ennen hankkia näin paljon kerralla, enkä suoranaisesti ihaile täysin hallitsematonta shoppailua, mutta onneksi tämä ei ole tapa. Ja toisaalta kun katso tätäkin listaa, ei tässä määrällisesti ole ihan järjettömästi. Siksi on hyvä ostaa kallista, pysyy ekologinen jalanjälki edes jossain rajoissa. ;) 

tiistai 22. syyskuuta 2015

Facebook-sivu - ilmianna mielenkiintoiset seurattavat!

En tiedä, onko tämä vähän suureellista, mutta perustimme blogillemme facebook-sivun. (Instagram-tilihän meiltä jo löytyy.) Ajattelimme toki linkkailla sinne omia postauksiamme, ainakin parhaamme mukaan, sama pää kun on kesät talvet, mutta vastaavasti sitä kautta on helpompi seurailla muiden blogeja ja esimerkiksi kiinnostavia luonnonkosmetiikkamyymälöitä ja kauneudenhoitoloita. Vinkkailkaa siis ihmeessä, mistä sivuista meidän kannattaa tykätä! Ihan röyhkeästi saa mainostaa omiakin blogeja, meitä kiinnostaa kuitenkin. ;)

maanantai 21. syyskuuta 2015

Yllätys Joliesta

Jolielta tuli todellinen yllätys. Ovikello soi keskellä päivää ja mies paketin kanssa odotti kuittausta oven tekana. Olen juuri eilisiltana tehnyt tilauksen Jolieen ja menin aivan hämmennyksiin - ei kait nyt tässä ajassa ole mahdollista pakettia tulla. Mutta mitä muuta voisi tulla tuossa mintun värisessä paketissa?


En tiedä, olenko vain joku sattumanvarainen onnettaren suosikki, vai onko Joliella nyt joku kampanja, jossa ilahdutetaan useampia tai kaikkia webshopin asiakkaita. Mitä vain, mutta aika kiva yllätys.

Paketista paljastui kolme ihan kohtuullisen kokoista Absolutionin näytetuubia ja muutama pienempi näyte, muun muassa Patykaa ja Iroisien BB-voidetta. (Ylläolevassa kuvassa on varmaan muitakin näytteitä, sillä satuin juuri saamaan myös siskoltani Mulanilta Absolutionin näytteitä.)


Harmillinen juttu on se, että minulla on valitettavasti iho, jolla on jotain mystisiä yliherkkyyksiä. Olen kartoittanut tilanteen nyt niin, että kasvojeni iho reagoi ilmeisesti nimenomaan Aloe Veraa sisältäviin tuotteisiin. Joo, kuulostaa oudolta, mutta mikään muukaan aine ei ole täsmännyt. Pitää vielä kokeilla puhdasta Aloe Veraa naamaan, voihan kyse olla siitäkin, että ihoni reagoi useampiin yhdistelmiin, jotka ovat Aloe Vera + joku muu.

Joka tapauksesa valitettavasti nuo Abson kaikki tuotteet ovat minulle epäsopivia, kiitos herkkänahkaisuuteeni. Tai itse asiassa en edes viitsinyt kaikkia testata, kun alan jo olla niin varma tuosta Aloe Vera -epäilystä ja ainakin tuo misellivesi sai naaman lehahtamaan punaiseksi ja kuumottavaksi. Hukkaanhan nuo eivät tosin missään tapauksessa mene, annoin äidille ja siskolle. Ja onneksi paketissa oli myös Neal's Yard Remedisin suihkugeeli, niin että jotain jäi minullekin. Sentään.

Mutta vaikka Jolien lähetys ei nyt osunut ihan nappiin, paitsi äidin ja siskon osalta ehkä, niin jotenkin tällainen yllätys silti ilahdutti tosi paljon. Sen verran poikkeuksellista, toden totta. Ovatkohan muutkin saaneet nyt näitä?

What's app, sis?

Välillä tuntuu, että kirjoittamalla on kamalan vaikea välittää ajatuksiaan luontevasti. Siis sillä lailla spontaanisti. Ja saada blogiin se yhteinen intoilu. Mutta hei, meillähän on tekstimateriaalia olemassa jo ennestään, miksi ei hyödynnettäisi sitä!

Valkoiset puhekuplat ovat Mulanin, vihreät Bellen. 







Hitsi, jotenkin hauska ja jännittävä olo tallettaa tänne katkelmia meidän keskusteluista. Päästään lähemmäksi blogin teemaakin, vuorovaikutusta. Sitä yhteistä höpötystä kosmetiikasta. Hihii!

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Zao-ripsari ja vähän muutakin

Belle viittasi viime postauksessaan siihen, kuinka hyödynnän  Zaon ripsiväriä muuhun kuin alkuperäistarkoitukseen. Pitää paikkansa. 


Vaikka olenkin noin lähtökohtaisesti pikemminkin maria- kuin martta-tyyppiä, sen verran taloudellisuutta ja kekseliäisyyttä minulta löytyy, etten heitä hyvää tavaraa menemään miettimättä asiaa tarkkaan. Jos löydän itseni hamstraamasta jonninjoutavaa, ripitän ko. henkilön perinpohjaisesti, mutta jos keksin tuotteille uusiokäyttöä, kehrään kuin kissa.

Mulan jo viittasikin yhdessä postauksessa kaudenhoitovinkkinä mahdollisuuteen käyttää tuotetta ihan eri tarkoitukseen kuin mihin se on suunniteltu -minkä asian hän on mielestäni oppinut suoraan äidiltään. Olen tehnyt sitä niin kauan ja niin paljon, että välillemme syntyi kerran melko hupaisa keskustelu.

Minulla oli pieni, kylkiäisiksi saatu, kätevä rasia, mistä otin esille nenäliinan. Tyttäreni ihaili ääneen säilytysrasian kätevyyttä ja kysyi, mikä se on. “Öööö...nenäliinarasia.” vastasin hieman hämmentyneenä. “Niinniin, mutta mikä se ON?”, jatkoi tytär tivaamistaan. “No, nenäliinarasia!”, vastasin yhä hämmentyneempänä ja ehkä hieman ärtyneenäkin. Mitä osaa hän ei ymmärtänyt, älykäs lapsi, äitiinsä tullut?

Keskustelu ei kuitenkaan loppunut tähän, vaan vaivalla maailmaan päkistämäni suvunjatke jatkoi kysymällä: “Mutta mikä se siis OIKEASTI on?” Vasta silloin tajusin, että hän oli niin tottunut siihen, että käytän tavaroita ym. tuotteita niin huolettomasti omien päähänpist-- siis parempien ideoideni mukaisesti, ettei hän osaa orientoitua minun toimivan normaali- ihmisten tapaan tällaisissa asioissa (jos nyt muissakaan).


Mitä Zao-ripsariin tulee, peitän sillä harmaita. Kikka ei ole omani (olen nähnyt jossain leffassa miehen tekevän niin), vaikka soisinkin voivani elvistellä näin nerokkaalla niksillä. 

Hiukset luonnontilassa
Hiukset Zaon ripsarin jälkeen, harmaita peitettynä.

Zao on niitä harvoja - ellei ainoita - minun käsiini osuneita ripsareita, joilta löytyy vielä lämmin, kaunis, ruskea sävy. Umpirehellinen ruskea eikä mikään mustan johdannainen. Koska kyseinen ripsiväri on vesiliukoinen, suosittelen kokeilijoille hiusklakkaa viimeistelyyn - varsinkin niille jotka hikoilevat kuin sienet. Olen kuullut villin huhun, että sellaisiakin on.



PS. Ainiin. Olenhan minä niinkin tehnyt, että harjaan ripseni ensin kevyesti Zaolla - sillä saa tosi kaunista jälkeä, mikä ei ole minulle mikään itsestäänselvyys. Tämän jälkeen levitän päälle edelleen kevyesti toisen kerroksen Lancomen vedenkestävää. Toimii.

tiistai 15. syyskuuta 2015

Dummy wears make-up

Innostuin viime viikolla katsomaan Karkkipäivä blogin postauksen “Make up for dummies” ja siitä se sitten lähti. Luomivärit esiin ja kokeilemaan!

meikkisilmä.jpg

Mä en ole ollut juuri luomivärien parissa. Näkyykö se?

KesäKengät-3.jpg

Toivoin, että pieni meikkiopastus antaisi jopa meikän kaltaiselle tomppelille mahdollisuuden sievään meikkiin.

KesäKengät-2.jpg

KesäKengät-4.jpg


Mulla ei ole ollenkaan hajua, onko tämä millään tasolla onnistunut tai edes ok-meikki. Sen tiedän, etten osaisi tällaista käyttää ainakaan päivämeikkinä (tosin värivalinnat eivät olekaan ehkä neutraaleimmasta päästä :D). Niin ja sen, että mulla on ripsaria hieman luomessa, joka tekee tosta vähän suttuisen näköisen. Voisiko tällainen meikki (siistimpänä versiona) toimia juhlissa?

KesäKengät-5.jpg

Tällaista meikkiä taas voisin “normaalistikin” käyttää.

KesäKengät-6.jpg

Ripsaria nyt vain yksi kerros ja jätin silmänrajauksen pois.

KesäKengät-10.jpg

...vaikka näistä ilmeisesti tuli kaksi ihan eri paria. Valaistuksesta riippuen eron huomaaminen vaihtelee. En nähnyt tarpeelliseksi korjata, ei sitä kukaan kuitenkaan huomaa. Harvemmin minulla on silmät kiinni.

KesäKengät-7.jpg

Tai näin selkästi avoina.

KesäKengät-11.jpg

KesäKengät-13.jpg


Mitä käytin:

-Zuiin peitevoidekynää pohjustukseen ja kiinnitin sen Dr. Hauschkan silkkipuuterilla

-Ylemmän meikin luomivärit on jotain tosi tosi vanhoja randomeita, niissä ei edes lue merkkiä. Käytin niistä kolmea eri vihreän sävyä.

-Alemmassa meikissä minulla on Color Caramelin kahta luomiväriä ja jälleen vanhaa kamaa eli joku The Body Shopin valkoinen luomiväri, josta ei meinannut irrota pigmenttiä edes nimeksikään.

-Ripset ovat Zuiin Volume ripsarin käsialaa. Ensimmäisessä meikissä minulla on sitä kaksi kerrosta, toisessa vain yksi.

-Rajauksen tein Lumenen Miracle eyelinerilla (silmänrajaustussi).

-Siveltiminä mulla toimi luomivärien levitykseen Ecotoolsin Eye Shading ja Fresh & Flawless -setistä Flat Concealer, Buffing Concealeria käytin rajojen häivytykseen


Kummasta silmämeikistä sinä tykkäät enemmän vai olivatko kenties molemmat floppeja (tai jotain muuta)? 

maanantai 14. syyskuuta 2015

Patykan 3-step -puhdistus

Olen miettinyt paljon, mitä kirjottaisin tästä kolminaisuudesta. Ehkä olisi syytä esitellä itse brändi, jos se ei vielä ole jollekin tuttu. Kyseessä on Pariisista rantautunut luksushoitolasarja. Patyka on luonnonkosmetikkaa, jolta löytyy luomulaatuisia ja Reilun kaupan periaatteita kunnioittavia raaka-aineita sekä teknistä osaamista. (lähde Jolien sivuilta)




OIen käyttänyt tuotteita sarjan molemmista tuotelinjoista. Absolis-linjalta minulle on tuttu Tasapainottava kasvovesi ja Neroli vartaloemulsio. Patykan 3-step kuuluu sen sijaan Biokalift-linjaan, joka on suunnattu yli 25-vuotiaille. Näin alle kaksvitosena voin sanoa, ettei tuotteiden käytössä ole ollut mitään ongelmaa, vaikka olenkin “alaikäinen”. ;)


Minun ja 3-stepin yhteinen historia alkoi, kun toivoin sitä joululahjaksi perheeltäni. Otin sen käyttöön viime maaliskuussa ja matkoja lukuunottamatta käytänkin sitä lähes päivittäin. Patyka on yksi kalliimpia merkkejä, joita omistan kosmetiikassa ja olenkin siksi iloinen, että tuo kyseinen 3-step -setti ei ole vieläkään loppunut (mukana poikkeus*). Sillä rahalla se saakin olla minun puolestani riittoisa.





Mikä 3-step -puhdistus, te kysytte?

Tämä kolmen kopla koostuu öljystä, puhdistusvaahdosta ja kasvovedestä. Näillä kolmella vaiheella ihosta tulee puhdas ja se poistaa kasvoilta kaiken meikin ja lian. Tämä minun versio oli viime jouluna myynnissä lahjapakkauksessa ja mukana tuli puhdistusliina ja selkeät kirjalliset käyttöohjeet.





1. Patyka Biokaliftin Remarquable Cleansing Oil -Puhdistusöljy


Toisin kuin jotkut puhdistusöljyt, tätä öljyä ei laiteta kosteutetuille kasvoille eikä se emulgoidu veden kanssa. Toisin sanottuna öljy levitetään kuiville kasvoille ja pyöritellään siinä, kunnes meikki on irronnut. Jo yksi pumppaus riittää, mutta jos itselläni on meikkiä, tykkään pumpata kaksi kertaa, jotta se liukuisi iholla paremmin ja meikki varmasti lähtee (etenkin silmämeikki). Öljy jätetään kasvoille kakkosvaihetta varten.


Tykkään öljyn tuoksusta ja koostumuksesta. Näin kuvailin sitä siskolleni Bellelle ensimmäisen käyttökerran jälkeen (tämän tiedon kaivelin fb-keskustelumme kätköistä, ajalta 3.3.2015): "Tuntui kieltämättä vähän luksullisemmalta kuin kookosöljy, mutten varsinaisesti itse käytössä muuten huomannut eroa." Ylipäätänsä öljyn käyttö puhdistuksessa on minulle mieluista, koska se ehkäisee ihon kuivumista verrattuna pelkkään puhdistusvaahto-puhdistukseen ja se liuoittaa hyvin jopa ripsivärin (minulla jopa normikosmitiikan!). Ennen Patykaa käytin kookosöljyä Madaran puhdistusvaahdon kanssa.





2. Patyka Biokaliftin Delicate Cleansing Foam -Puhdistusvaahto


Sitten pumpataankin vaahtoa käsiin ja hierotaan se öljyn kaveriksi. Tästä syntyy ihana kermaisen täyteläinen sekoitus, jota on ihana hieroa iholla. Tämä on lempivaiheeni puhdistuksessa. <3 Pehmeä vaahto hellii ihoa ja sen silkkinen koostumus hivelee hipiää. Nykyään "parantelen" tätä elämystä pumppaamalla peräti kaksi annosta kädelle, mutta olenkin meikannut hieman enemmän. Yksikin pumppaus riittäisi hyvin. Hieron tätä koostumusta kasvoillani yleensä niin kauan kunnes vaahto "tasoittuu". Sen jälkeen vasta raaskin ottaa esiin kostean puhdistusliinan ja pyyhin kasvoni pariin otteeseen.


Rakastan tämän puhdistusvaahdon täyteläisyyttä ja kermaisuutta. Tuoksumaailmakin on mieleeni, vaikken sitä osakaan kuvailla. Ensimmäinen ainesosa näyttää olevan (jopa ennen vettä) vadelmauute, joten ehkä tuoksu tulee siitä? Madaran puhdistusvaahtoon verrattuna tämä tuoksuu minusta voimakkaammin, muttei kuitenkaan pistävästi, vaan makeasti.



Oikealla Madaran vaahto ja vasemmalla Patyka. Patykan vaahdon huomaa olevan jonkin verran kuohkeampaa.

3. Patyka Biokaliftin Smoothing Revitalising Toner -Hoitava Kasvovesi

Kun käytin tätä ensimmäistä kertaa kasvoilleni raportoin siitä näin siskolleni: "Kasvovesi: Ihan kuin olisi silkillä pyyhkinyt kasvojaan! Se tuntu niin hyvältä ja pehmeältä, (laitoin sitä vanulappuun) että aloin jo pelkäämään, onko tästä enää paluuta. Tulevat kerrat kertovat, alkaako luksus kulahtamaan joka päiväisessä arjessa. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan tilannetta."


Olen huomannut, että olen saanut vastaavanlaisen tunteen, kun olen käyttänyt konjac-sientä ja sen jälkeen pyyhkinyt kasvot (jollakin muulla) kasvovedellä. Mutta tuolloin koin tuon kokemuksen ensikertaa ja tuntui ihanalta. Vaikka tykkään tuosta kasvovedestä, se on tämän kolmikon not-must-have -tuote. Se kuluu öljyä ja vaahtoa paljon nopeammin (*olisi jo loppunut, jos en olisi säästellyt sitä) ja pumppusysteemi siinä on ihan... syvältä. Onneksi pakkaus on vaihtunut ja nykyään sitä saa suihkepullossa. Mutta suihkutettuna samanlaista silkin tuntua ei kyllä saa. :( Ja sitten taas suihkutus vanulappuun tuntuu siltä, että sitä aina ruiskuu vähän hukkaan ja kun puhutaan 50 euron (!) kasvovedestä, sitä ei kovin mieluusti halua minipisaaraakaan hukkaan.


Loppuarviointi:


Kokonaisuus: 8/10. Pisteet tippuivat ysistä kasvoveden takia, joka oli toki hyvä aine, mutta sisälsi pari merkittävää ongelmaa omalla kohdallani. Lisäksi kolmikkoa ei voi ottaa reissuun, sillä öljy valuu vaaka-asennossa ja niin myös kasvovesikin -tosin se ongelma on korjautunut kasvoveden kohdalla uudessa pullossa. Myös hinta on suolainen tavalliselle tallaajalle, vaikka tuotteet hyviä ovatkin. Olisin kuitenkin valmis ostamaan uudestaan, ellei jonossa olisi muita kokeilunarvoisia sarjoja. Nyt tiedän ainakin yhden hyvän ja itselleni toimivan puhdistuksen.


Vaikutus iholla: Koska ihon hyvinvointi johtuu moninaisista tekijöistä ja vain ihonpuhdistus on yksi pieni osa sitä, on mahdotonta arvioida, miten Patykan kolmoispuhdistus on yksistään vaikuttanut ihooni. Käytön aikana se ei kuitenkaan ole mennyt huonompaan suuntaan eikä esimerkiksi ole kuivattanut tai tukkinut ihoa. Tiedän sen pesevän meikit tehokkaasti, joten uskon, että sen putsaustehot ovat olleet ihoni hyvinvointiin positiiviset. Viime viikolla kävin kosmetologilla ja hän sanoi mustapäitteni vähentyneen merkittävästi. En tiedä, miten paljon Patykan käytöllä on voinut olla osansa tässä, mutta on hyvin todennäköistä, että se on ollut yksi edesauttava tekijä vähentyneisiin ihon epäpuhtauksiin. Ja luonnollisesti pesun jälkeen kasvot tuntuvat pestyiltä ja pehmeiltä, sen vaikutuksen huomaa heti! :)

P.S. On e rittäin hämmentää, että juuri kun kirjoitin postauksen, jossa kehuin kaksoispuhdistuksen toimivuutta, minusta on näyttänyt siltä, että kasvovesivanulappuuni on jäänyt meikkiä kaksoispuhdistuksen jälkeen. :D En tiedä, johtuuko se siitä, että olen tarkkaillut vanulappua tarkemmin, käyttänyt enemmän meikkiä, jolloin jämiä jää helpommin tai olin puhdistanut kasvot huolimattomammin. Epäilen kahden ensimmäisen yhdistelmää. Oletteko huomanneet, että voidemaiset meikit on vaikeampi poistaa kuin mineraalimeikkipuuteri? Voisiko siinä olla syy?

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Uusi ihana tuttavuus: Zao

Zao. Nimestä tulee aina mieleen lapsuuteni tv-ohjelma Tao Tao. Mielleyhtymä on niin ihana, että jo pelkästään sen takia olen pitkään haaveillut tutustuvani tähän luonnonkosmetiikan meikkisarjaan. (Pandasilmiä en ajatellut silti meikata.)



Zaosta on ollut ihmeen vähän juttua blogeissa, tai sitten minä en vain ole onnistunut niihin juttuihin törmäämään. Olen kyllä lukenut ne mitä olen löytänyt, sillä paitsi Tao Taon takia, merkki herätti kiinnostukseni pakkausten vuoksi. Moni luonnonkosmetiikkamerkki laiminlyö minusta tätä puolta pahasti. Minulle tärkeä osa luonnonkosmetiikan suosimista on kosmetiikan jätemäärän vähentäminen. Siinä missä en halua ympäristöön puskettavan turhia kemikaaleja, en haluaisi sinne päätyvän hulluna turhaa pakkausjätettäkään. Siksi muovipurkit luonnonkosmetiikassa ovat minusta vähän masentava asia. Eikö siinäkin voisi petrata?

Couleur Caramel ja Kjaer Weis ovat tässä asiassa parhaasta päästä. Edellisellä on käytössä ekologisemmat purnukat, pahvi nyt ainakin voittaa muovin, jälkimmäiseltä taas löytyy täyttöpakkaukset. Hirmu hyvä asia. Mutta Zao yhdistää nämä kaksi. No, ei toki täyttöpakkauksia pahvirasioihin, mutta bambuisiin kyllä. Bambu on todennäköisesti parempi valinta kuin moni muu - tosin mitä tulee bambuun vaateteollisuudessa, väittämät sen ekologisuudesta eivät ole ilmeisesti täysin perusteltuja, mutta ainakin uskoisin, että ekologisuus on paremmin saavutettu meikkirasioissa, kun materiaalia hyödynnetään vähemmän jalostetusti.

Mutta itse meikkeihin. Viime viikolla otin ja ostin vihdoin pari kiinnostavaa meikkituotetta Zaolta: huulipunan ja luomivärin. Ja vaikutelma tähän mennessä: asiaa!


Huulipuna on ollut toistaiseksi enemmän käytössä. Siis minulla! Huulipunakriiseilijällä. Sanoisin että se kertoo paljon. En ehkä ole paras ihminen analysoimaan huulipunien kaikkia puolia, minä kun olen käyttänyt niitä varsin vähäisesti ja normikosmetiikan puolelta aivan olemattoman vähän. (Normikosmetiikan huulipunien haju ja maku: hyi!) Eli eipä ole kauheasti mihin verrata. Mutta minun kriteerini huulipunalle Zao täyttää. Zaon huulipuna ei maistu miltään, ei haise voimakkaasti, levittyy helposti ja siististi, pysyy huulilla hyvin, (ei kestä syömistä, mutta aah, minä voin juoda), kuluu siististi ja ehkä tärkeimpänä: tuntuu niin vähän, että unohdan koko huulipunan.


Satuinpa ostamaan yllättävän hyvän sävynkin, sävyn 469. Spontaanisti ostohetkellä päätin hypätä pois mukavuusalueeltani ja pyysin maanläheistä pinkkiä. Sellainen löytyi, vaikka en edes oikein tiennyt, onko sellaista ja mitä se on. Mutta tuli sellainen fiilis. Maanläheinen pinkki.

Väri on helppo käyttää ja on paljon lähempänä omaa huulten väriäni kuin tähän asti suosimani kylmemmät ja pinkkipinkimmät sävyt. Tämä on minun nudesävyni. (Joo, olen toisaalta arka huulipunan käyttäjä, mutta se arkuus ei tarkoita sitä, että sävyn pitäisi olla mitäänsanomaton. Nudehuulet, jotka ovat melkein ihon väriset, tai jotenkin vaalean ruskean suuntaan menevät, eivät minusta ole nudet. Nudet huulethan on punaiset. Eikö?)


Sitten taas Zaon luomiväri. Mikä pigmenttisyys! Vetää vertoja Zuiin luomiväreilleni, jotka ovat olleet ehdottomat lempparini tähän asti. Itse asiassa ainakin tässä ostamassani valkoisessa on pigmenttiä jopa enemmän kuin joissakin Zuiin luomiväreistä. Valehtelematta. Niin helppo levittää ja tarttuu hyvin. Ja siistiä jälkeä tulee. Näitä pitää ostaa kyllä joku toinenkin sävy, ehdottomasti.

Luomivärin kestosta minulla on aika vähän kokemusta, se on nyt myönnettävä. Olen kokeillut tätä vasta pari kertaa. Kerran melko illasta, eli pesin meikit melko pian pois - ja huom. pohjustamattomalle luomelle. Nyt taas äsken tilaisuuden tultua pistin naamaan täydet tällingit ja katson tässä tämän päivän ajan, miten luomiväri kestää. Toiveet ovat korkealla.

Kaiken kaikkiaan Zao vaikuttaa erittäin lupaavalta meikkisarjalta. Ihan oikeasti laadukkaalta. Mutta yksi pieni miinus siitä ilmeisesti löytyy, nimittäin ripsari. Itse en ole kokeillut, mutta äitini ja siskoni ovat testanneet, äiti taisi tämän ostaakin, eikä heillä pysyvyys ole ollut mitään huippuluokkaa.Tosin äitini keksi luovasti ripsarille muuta käyttöä. En tiedä saako sitä kertoa, mutta vihjaisen tässä hienoisesti, niin hän voi ehkä ottaa vinkistä vaarin ja käydä itse esittelemänsä ripsivärin väärinkäyttönsä. ;)

lauantai 12. syyskuuta 2015

Mitä se tekee - vai mitä se ei tee?

Outo otsikko viittaa kosmetiikkaan, mainontaan ja mainonnan sisältämiin suuriin lupauksiin ja jopa meille luvattuihin ihmeisiin. Ja siihen, mikä on Ihme allergikko-herkkiksen (ainakin tämän sellaisen) näkökulmasta. Minulle ihme on nimittäin pikemminkin se, mitä kosmetiikka iholleni ja hyvinvoinnilleni EI tee kuin mitä se tekee.


Vaikka elämääni on mahtunut iloisen ihmeellisiäkin kokemuksia, pääsääntöisesti suhtaudun aika (okei: todella) nihkeästi ihmelupauksiin - ainakin ja varsinkin, jos niiden taustalla on bisnes. En usko enää ihmedieetteihin, en ihmevoiteisiin enkä ihmemiehiin. Sen sijaan uskon vakaasti siihen, että jotkut asiat ja omat valintani ovat parempia kuin jotkut muut. Muilla voi olla ja varmasti onkin erilaisia kokemuksia kuin minulla, ja hienoa, jos on. En tahdo ottaa keneltäkään pois hänen ihmeitään.

Minun “ihmekosmetiikkani” ei räväytä kasvojani tulipunaisiksi tai laikukkaiksi eikä ärsytä muutenkaan. Se ei saa minua voimaan pahoin tai tuota hengenahdistusta hajusteillaan. Se ei jätä ihoa tahmeaksi, rasvaiseksi eikä kiristäväksi.


Lempikosmetiikassani toki on tuoksuja, mutta ne tulevat suoraan luonnosta. Itse asiassa rakastan tuoksuja ja joskus menen niiden kanssa myös liiallisuuksiin jopa “unohtaen” herkkyyteni - ja sen että joku-kuka-tahansa-muu voi olla yliherkkä tuoksuille - niille luonnollisillekin. Toinen asia, jonka vieläkin joskus innostuksissani unohdan, on tuoteselosteiden tutkiminen.

Olen yrittänyt opettaa itseäni tutkimaan tuoteselosteita mahdollisimman tarkasti. Se on tod. vaikeaa ja unohtuu helposti vaikeutensa vuoksi. Vaikeaksi asian tekee se, että tuoteselosteet ovat  paitsi lähtökohtaisesti pienellä präntättyjä, myöskin vuosi vuodelta yhä pienemmällä ja pienemmällä… Noh, tähän ilmiöön on tietysti syynsä ja syynsä. Siksi toisekseen turhauttaa tihrustella tekstiä, josta suurin osa ei sano minulle mitään tai juuri mitään. Osa kuitenkin sanoo, ja se osa on niin tärkeä, että sen ulkoa opettelu kannattaa.


“Pahisten” bongaaminen on osittain puhdasta salapoliisi- ja tutkimustyötä, osin yliherkkyystestien tuloksien kunnioittamista. Vaikka yliherkkyystestit ovat äärimmäisen-jees -juttu, ne eivät kerro kaikkea: herkkyyteni vaihtelee suuresti erityisesti nykyään, kun ihoni on kohtalaisen hyvässä yleiskunnossa - vai pitäisikö sanoa elimistöni, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siinä missä vaikeimmassa herkkyysvaiheessani en kestänyt käytännöllisesti katsottuna mitään ulkoisia enkä sisäisiä ärsykkeitä, voin nykyään hyvässä lykyssä sietää lähes kaikkea ilman suurempia seurauksia. Paitsi satunnaisesti, mikä voi tarkoittaa sitä, että juotuani yhden siiderin - padam! - voisin mennä tuuraamaan liikennevalojen ylintä valoa. Se voi tarkoittaa myös sitä, että puhdistettuani ihoni herkän ihon luonnonkosmetiikalla - padam! - leikittely tomaattimaalla saattaisi johtaa päätymiseeni suuresta saaliista ilahtuneen poimijan koriin, ilman pään jatketta tietenkin.

Ei voi tietää, missä mennään milloinkin, mutta kannattaa pitää mielessä sekä se, mille aineille yliherkkyys on veronmaksajien rahoilla todennettu että kaikki se, minkä on hiffannut scherlockoimalla itsenäisesti. Tässä joitakin ainesosia, jotka saavat - tai joiden tulisi saada - epäluuloni heräämään, ja joiden tietämisestä muillekin voi olla hyötyä niiden yleisyyden ja yleisesti allergisoivien ominaisuuksien vuoksi: